Sosiaalinen raportointi rakenteellisen sosiaalityön välineenä Turun kaupungissa
Rajala, Toni (2022-05-19)
Sosiaalinen raportointi rakenteellisen sosiaalityön välineenä Turun kaupungissa
(19.05.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022061546877
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022061546877
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tehtävänä on tarkastella sosiaalista raportointia osana rakenteellista
sosiaalityötä Turun kaupungissa. Tarkastelussa on Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa
kehitetty sosiaalisen raportoinnin menetelmä, jota kutsutaan sosiaalisen raportoinnin työkaluksi.
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millä tavoin rakenteellisen sosiaalityön tehtäväalueet toteutuvat
sosiaalisessa raportoinnissa ja minkälaista informaatiota sosiaaliset raportit tarjoavat rakenteellisen
sosiaalityön näkökulmasta.
Tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka aineistona ovat Turun kaupungissa vuosina 2018–2021
tuotetut sosiaaliset raportit (73 kpl). Aineiston raportit ovat Turun kaupungin sosiaalialan
työntekijöiden tekemiä ja ne on tuotettu sosiaalisen raportoinnin työkalun välityksellä.
Raporttiaineiston analyysimenetelmänä on teoriaohjaava sisällönanalyysi, jonka taustateoriana toimii
Pohjolan (2011) teoria rakenteellisen sosiaalityön tehtäväalueista.
Tutkimustulokset osoittavat sosiaalisen raportoinnin toteuttavan jokaista Pohjolan (2011)
rakenteellisen sosiaalityön tehtäväalueista eli tietotyötä, strategiatyötä, inkluusiotyötä ja
oikeudenmukaisuustyötä. Tehtäväalueista painottuvat sosiaalisissa raporteissa erityisesti tieto- ja
strategiatyö. Raportit tarjoavat monipuolista informaatiota perustuen työntekijöiden kokemustietoon
sosiaalityön asiakastyöstä. Raporteista on mahdollista saada informaatiota muun muassa paikallistason
rakenteellisista epäkohdista, uudenlaisista ratkaisuehdotuksista rakenteellisiin ongelmiin, keinoista
vahvistaa osallisuutta ja tavoista edistää sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksia.
Tutkielma osoittaa sosiaalisen raportoinnin työkalun toteuttavan hyvin sosiaalihuoltolain (1301/2014)
asettamaa tiedontuotannollista velvoitetta sosiaalityön asiakastyöstä osana rakenteellista sosiaalityötä.
Työkalun välityksellä tuotetut sosiaaliset raportit tuovat julkisuuteen aikaisemmin piiloon jääneitä
ilmiöitä sosiaalityöstä. Tutkimuksen perusteella rakenteellinen sosiaalityö näyttää suomalaisessa
kontekstissa olevan hyvin järjestelmäsidonnaista verrattuna kansainväliseen radikaalipainotteiseen
rakenteelliseen sosiaalityöhön. Sosiaalisesta raportoinnista tarvitaan myös lisää tieteellisesti
vertaisarvioitua tutkimusta.
sosiaalityötä Turun kaupungissa. Tarkastelussa on Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksessa
kehitetty sosiaalisen raportoinnin menetelmä, jota kutsutaan sosiaalisen raportoinnin työkaluksi.
Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millä tavoin rakenteellisen sosiaalityön tehtäväalueet toteutuvat
sosiaalisessa raportoinnissa ja minkälaista informaatiota sosiaaliset raportit tarjoavat rakenteellisen
sosiaalityön näkökulmasta.
Tutkielma on laadullinen tutkimus, jonka aineistona ovat Turun kaupungissa vuosina 2018–2021
tuotetut sosiaaliset raportit (73 kpl). Aineiston raportit ovat Turun kaupungin sosiaalialan
työntekijöiden tekemiä ja ne on tuotettu sosiaalisen raportoinnin työkalun välityksellä.
Raporttiaineiston analyysimenetelmänä on teoriaohjaava sisällönanalyysi, jonka taustateoriana toimii
Pohjolan (2011) teoria rakenteellisen sosiaalityön tehtäväalueista.
Tutkimustulokset osoittavat sosiaalisen raportoinnin toteuttavan jokaista Pohjolan (2011)
rakenteellisen sosiaalityön tehtäväalueista eli tietotyötä, strategiatyötä, inkluusiotyötä ja
oikeudenmukaisuustyötä. Tehtäväalueista painottuvat sosiaalisissa raporteissa erityisesti tieto- ja
strategiatyö. Raportit tarjoavat monipuolista informaatiota perustuen työntekijöiden kokemustietoon
sosiaalityön asiakastyöstä. Raporteista on mahdollista saada informaatiota muun muassa paikallistason
rakenteellisista epäkohdista, uudenlaisista ratkaisuehdotuksista rakenteellisiin ongelmiin, keinoista
vahvistaa osallisuutta ja tavoista edistää sosiaalihuollon asiakkaiden oikeuksia.
Tutkielma osoittaa sosiaalisen raportoinnin työkalun toteuttavan hyvin sosiaalihuoltolain (1301/2014)
asettamaa tiedontuotannollista velvoitetta sosiaalityön asiakastyöstä osana rakenteellista sosiaalityötä.
Työkalun välityksellä tuotetut sosiaaliset raportit tuovat julkisuuteen aikaisemmin piiloon jääneitä
ilmiöitä sosiaalityöstä. Tutkimuksen perusteella rakenteellinen sosiaalityö näyttää suomalaisessa
kontekstissa olevan hyvin järjestelmäsidonnaista verrattuna kansainväliseen radikaalipainotteiseen
rakenteelliseen sosiaalityöhön. Sosiaalisesta raportoinnista tarvitaan myös lisää tieteellisesti
vertaisarvioitua tutkimusta.