David Hume ja ulkomaailmaa koskeva skeptisismi
Holstikko, Niklas (2022-06-01)
David Hume ja ulkomaailmaa koskeva skeptisismi
Holstikko, Niklas
(01.06.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022061647080
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022061647080
Tiivistelmä
Käsittelen pro gradu – tutkielmassani David Hume ja ulkomaailmaa koskeva skeptisismi David Humen näkemyksiä ulkomaailmaa koskevan skeptisismin ongelmaan eli kysymykseen siitä, voidaanko ulkomaailman tietää olevan olemassa sellaisena kuin se havaitaan. Pyrkimyksenäni on selvittää ja arvioida Humen näkemyksiä tähän teemaan. Pyrin vertailemaan Humen näkemyksiä skeptisismin historiallista taustaa vasten sekä löytämään eroja ja yhtäläisyyksiä siinä, kuinka Hume käsittelee tätä teemaa keskeisissä teoksissaan. Havainnollistaakseni paremmin Humen lähestymistapaa ja auttaakseni ymmärtämään hänen näkemyksiään tuon esille joitakin hänen filosofiansa keskeisiä piirteitä, joita ovat etenkin jako ideoihin ja vaikutelmiin, hänen käsityksensä uskomusten luonteesta ja siitä, millainen vaikutus skeptisillä epäilyillä on uskomuksiin. Nostan myös esille hänen ajatuksensa ihmisluonnon ja tavan tai tottumuksen keskeisestä merkityksestä meidän toimintaamme ja ajatteluamme ohjaavina tekijöinä. Tutkielman keskeisiä lähteitä ovat David Humen teoksista A Treatise of Human Nature (2009) ja An Enquiry Concerning Human Understanding (2019) sekä Barry Stroudin teos Hume (1977) ja teos Skeptisismi: Epäilyn ja etsimisen filosofia (2016). Tulen siihen lopputulokseen, että Humen näkemykset ulkomaailmaa koskevaan skeptisismiin ovat monitahoisia. Toisaalta hän tulee hyväksyneeksi skeptikon kannan esittäessään, ettei tähän ongelmaan ole mahdollista vastata filosofisella argumentaatiolla. Toisaalta hän taas painottaa sitä, ettei tämä millään tavalla uhkaa uskomuksiamme ulkomaailmasta. Kaiken kaikkiaan Humen näkemykset ovat kuitenkin mielestäni riittämättömiä ja osittain sellaisia, että ne johtavat epätyydyttäviin seurauksiin. Näen kuitenkin Humen ansiona, että hän tulee painottaneeksi terveen järjen näkökulmaa: arkielämä vaatii, että uskomme ulkomaailman olevan olemassa ja että siitä voidaan saada tietoa. On mahdollista, että joudumme yksinkertaisesti olettamaan ulkomaailman olevan olemassa sellaisena kuin se havaitaan, jotta voimme ylipäätään elää, vaikka sitä ei ehkä pystytäkään oikeuttamaan filosofisilla järkiperusteilla.