Luokanopettajien kokemuksia varhennetun englannin opettamisesta : "Siis kyllä opettajakokemuksella opettaa mitä vaan noin niinkun vähän karrikoiden"
Suokivi, Heta (2022-06-06)
Luokanopettajien kokemuksia varhennetun englannin opettamisesta : "Siis kyllä opettajakokemuksella opettaa mitä vaan noin niinkun vähän karrikoiden"
Suokivi, Heta
(06.06.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022062750002
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022062750002
Tiivistelmä
Vuonna 2020 kielenopetus laajennettiin alkamaan valtakunnallisesti peruskoulun ensimmäiseltä
luokalta lähtien. Tutkielma käsittelee luokanopettajien varhennetun englannin opettamiseen käyttämiä
opetusmenetelmiä ja heidän käsityksiään itsestään varhennetun englannin. Tarkastelu on rajattu
luokanopettajiin, joilla on pedagoginen pätevyys, mutta ei vieraiden kielten aineenopettajan
pätevyyttä. Opettajien käsityksiä itsestään tarkastellaan opettajuuteen vaikuttaneiden tekijöiden
valmiuksien ja opetusta tukevien resurssien näkökulmasta.
Tutkimuksen kohteena olivat luokanopettajat, jotka opettavat varhennettua englantia alakoulun 1.–2.-
luokilla ilman englannin kaksoispätevyyttä. Tutkimuksen avulla haluttiin selvittää, miten varhennetun
englannin opetus toteutuu luokissa, joissa luokanopettaja opettaa varhennettua englantia, sillä
varhentamisen myötä useampi luokanopettaja sai vastuulleen kielen opettamisen. Rajaus oli
merkittävä, sillä luokanopettajilla on muodollinen pätevyys kielenopetukseen, mutta aiemman
tutkimuksen mukaan varhennettu kielenopetus tuottaa myös haasteita.
Tutkimus toteutettiin laadullisena ja siihen osallistui 6 luokanopettajaa eri puolilta Suomea. Aineisto
kerättiin vuoden 2021 aikana etäyhteyksin, ja se sisältää havainnointimateriaalia yhdestä osallistujan
opettamasta varhennetun englannin tuntikokonaisuudesta sekä haastattelun, joka antoi opettajalle
mahdollisuuden kommentoida pitämäänsä tuntia sekä kertoa valmiuksistaan opettaa varhennettua
englantia. Havainnointimateriaali opetusmenetelmistä analysoitiin aineistolähtöisenä
sisällönanalyysina ja opettajan valmiuksia tarkasteltiin haastattelun pohjalta narratiivisen analyysin
keinoin.
Tutkimuksessa saatiin selville luokanopettajien hyödyntävän työtapoja ja opetusmenetelmiä
monipuolisesti. Opetuksessa suosittiin suullisia ja oppilaita aktivoivia työtapoja, ja varhennetun
kielenopetuksen opetussuunnitelman sisällöt ja tavoitteet näkyivät opetuksessa. Ne opettajat, jotka
olivat saaneet toimivaa koulutusta varhennetun englannin opettamiseen, hyödynsivät koulutusten antia
opetuksessaan.
Opettajien varhennetun englannin opettajuuden narratiiveista muodostui pärjäämisen kertomus.
Varhennetun englannin opettajuudelle merkittäviä sitä tukevia tekijöitä olivat toimivat materiaalit,
luokanopettajuus ja oma innostus. Luokanopettajien vahvuus oli yleinen pedagoginen osaaminen,
mutta koulutusta ja materiaaleja kaivattiin toimivaan kielenopetukseen. Opettajien käsitykset siitä,
mitä varhennetun englanninopetuksen tulisi olla, olivat hyvät.
luokalta lähtien. Tutkielma käsittelee luokanopettajien varhennetun englannin opettamiseen käyttämiä
opetusmenetelmiä ja heidän käsityksiään itsestään varhennetun englannin. Tarkastelu on rajattu
luokanopettajiin, joilla on pedagoginen pätevyys, mutta ei vieraiden kielten aineenopettajan
pätevyyttä. Opettajien käsityksiä itsestään tarkastellaan opettajuuteen vaikuttaneiden tekijöiden
valmiuksien ja opetusta tukevien resurssien näkökulmasta.
Tutkimuksen kohteena olivat luokanopettajat, jotka opettavat varhennettua englantia alakoulun 1.–2.-
luokilla ilman englannin kaksoispätevyyttä. Tutkimuksen avulla haluttiin selvittää, miten varhennetun
englannin opetus toteutuu luokissa, joissa luokanopettaja opettaa varhennettua englantia, sillä
varhentamisen myötä useampi luokanopettaja sai vastuulleen kielen opettamisen. Rajaus oli
merkittävä, sillä luokanopettajilla on muodollinen pätevyys kielenopetukseen, mutta aiemman
tutkimuksen mukaan varhennettu kielenopetus tuottaa myös haasteita.
Tutkimus toteutettiin laadullisena ja siihen osallistui 6 luokanopettajaa eri puolilta Suomea. Aineisto
kerättiin vuoden 2021 aikana etäyhteyksin, ja se sisältää havainnointimateriaalia yhdestä osallistujan
opettamasta varhennetun englannin tuntikokonaisuudesta sekä haastattelun, joka antoi opettajalle
mahdollisuuden kommentoida pitämäänsä tuntia sekä kertoa valmiuksistaan opettaa varhennettua
englantia. Havainnointimateriaali opetusmenetelmistä analysoitiin aineistolähtöisenä
sisällönanalyysina ja opettajan valmiuksia tarkasteltiin haastattelun pohjalta narratiivisen analyysin
keinoin.
Tutkimuksessa saatiin selville luokanopettajien hyödyntävän työtapoja ja opetusmenetelmiä
monipuolisesti. Opetuksessa suosittiin suullisia ja oppilaita aktivoivia työtapoja, ja varhennetun
kielenopetuksen opetussuunnitelman sisällöt ja tavoitteet näkyivät opetuksessa. Ne opettajat, jotka
olivat saaneet toimivaa koulutusta varhennetun englannin opettamiseen, hyödynsivät koulutusten antia
opetuksessaan.
Opettajien varhennetun englannin opettajuuden narratiiveista muodostui pärjäämisen kertomus.
Varhennetun englannin opettajuudelle merkittäviä sitä tukevia tekijöitä olivat toimivat materiaalit,
luokanopettajuus ja oma innostus. Luokanopettajien vahvuus oli yleinen pedagoginen osaaminen,
mutta koulutusta ja materiaaleja kaivattiin toimivaan kielenopetukseen. Opettajien käsitykset siitä,
mitä varhennetun englanninopetuksen tulisi olla, olivat hyvät.