Viikinkiaikaisten pronssikorujen alkuaineanalyysi energiaerotteisella röntgenspektroskopialla

Abstract

Viikinkiajalla (800/825–1025/1100) Suomessa oli tapana polttohaudata vainaja mahdollisen irtaimistonsa kanssa. Irtaimistoon kuului esimerkiksi riipukset ja soljet. Näitä solkia ja riipuksia on löydetty jälkeenpäin maasta ja arkeologit ovat tutkineet niitä. Ei kuitenkaan ole täysin selvää, millä tavoin esimerkiksi tulen liekki ja sen lämpö on vaikuttanut löydettyihin näytteisiin ja niiden alkuainejakaumaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millainen alkuainejakauma tutkimuksessa käytetyillä näytteillä on. Alkuainejakauman avulla pohditaan, miten liekki ja sen lämpö on mahdollisesti vaikuttanut näytteisiin, sillä muitakin vaikuttavia tekijöitä voi olla. Näytteiden alkuainejakaumien mahdollisia eroavaisuuksia pohditaan. Tavoitteena on saada mahdollisimman kattava katsaus siitä, mitä tutkittavat näytteet sisältävät niiden säilyttyä näin kauan maaperässä. Myös näytteiden pinnan rakennetta tutkitaan ja vertaillaan mahdollisia eroavaisuuksia. Tutkimuksessa käytettiin pyyhkäisyelektronimikroskooppia (SEM, scanning electron microscope), jonka avulla saadaan tietoa halutun näytteen pinnan rakenteesta sekä alkuainejakaumasta. Vuorovaikutusmekanismeina tässä tutkimuksessa hyödynnettiin takaisinsironneita elektroneja (backscattered electrons, BSE), sekundäärielektroneja (secondary electrons, SE) ja karakteristisia röntgensäteitä. Tuloksina saatiin kattavia alkuainejakaumia eri osista näytteitä sekä ylä- että alapuolelta. Näytteiden välillä havaittiin eroja alkuainejakaumissa, sekä yksittäisen näytteen eri mittauskohdissa oli eroavaisuuksia. Tulevaisuudessa tämän tutkimuksen tuloksia voitaisiin hyödyntää arkeologiassa esimerkiksi konservointimenetelmän valinnassa. Lisäksi muitakin jatkotutkimusmahdollisuuksia löytyy varmasti.

During the Viking age (800/825-1025/1100) in Finland it was customary to cremate the dead with his belongings. Belongings included, for example, pendants and buckles. These pendants and buckles have been found in the ground and studied by archaeologists. However, it is not entirely clear how the flame of a fire and its heat has affected the found samples and their elemental distribution. The purpose of this study is to find out what kind of elemental distribution the examined samples have. With help of the elemental distribution we can discuss how the flame and its heat has affected to samples, because there can also be other influencing factors. Possible differences of elemental distribution between samples are discussed. The goal is to get as comprehensive overview as possible of what do the examined samples contain after they have been stored in the soil for such a long time. The structure of the surface in samples is also examined and possible differences are compared. Method used in the research is SEM (scanning electron microscopy) which provides information on the structure’s surface and elemental distribution from the sample. As interaction mechanisms in this research we used backscattered electrons, secondary electrons and characteristic x-rays. As a result, comprehensive elemental distributions were obtained from different parts of the samples: upside and from underneath. There were differences in elemental distributions between the samples. Also there were differences in different measurement points of single sample. In future, the results of this research could be used in archaeology, for example in choosing a conservation method. In addition, there are certainly other opportunities for further researches.