Kiinan naisten oikeudellinen asema, erityisesti maaseudun maaoikeuksien kohdalla

Abstract

Maan hallinta on voimavara, mutta sillä on myös sosiaalinen tehtävä. Sen taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat ovat keskeisessä asemassa sukupuolten tasa-arvon edistämisessä. Maanhallinnan oikeudellinen valvonta sekä naisten maankäyttö- ja - oikeuksien oikeudellinen ja sosiaalinen tunnustaminen voivat vahvistaa vaikutusmahdollisuuksia, jotka puolestaan lisäävät naisten vaikutusvaltaa ja asemaa kodeissaan ja yhteisöissään.

Kiinan sosiaalinen järjestys luodaan sosiaalisten ja epävirallisten verkostojen kautta, jotka vahvasti ohjaavat yhteiskuntaa. Vilkaisu kiinalaisten naisten sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan 1900-luvun lopussa paljastaa silmiinpistävän epäedullisen tilanteen; alhainen sukupuolten tasa-arvo, suuret palkkaerot ja naisten sijoittuminen edelleen erillään matalapalkkaisiin ja matalan aseman tehtäviin. Presidentti Xi Jinpingin uuden keskustelunavauksen vuoksi kiinalainen yhteiskunta nojaa edelleen liikaa sosiaalisiin perinteisiinsä, jotka ylläpitävät sukupuolten välisiä eroja.

Viime vuosikymmenten aikana Kiinan maanomistusoikeuksien ja -käytäntöjen muutokset ovat tuoneet merkittäviä kannustimia maaseudun kehittämiseen, mukaan lukien viljelijöiden tulot ja elintaso. Tämän tutkimuksen mukaan maaseudun naisten maaoikeuksia ei kuitenkaan vieläkään ole pantu asianmukaisesti täytäntöön.

Land is a powerful asset, but it also has a social function. Its economic and social aspects are central in advancing gender equality. Legal control of land as well as legal and social recognition of women’s uses of and rights to land, can also have catalytic effects of empowerment, increasing women’s influence and status in their homes and communities. This article-based PhD thesis focuses on Chinese rural women1 and their land rights and it consists of five academic articles and a summary.

The social order in China is established through social networks, informal networks that strongly guides and steers the society. A glance at the social and economic position of Chinese women at the end of the twentieth century reveals a striking persistence of disadvantage; low gender equality, wide pay disparities and women remain segregated in low paying, low status jobs. Due to President Xi Jinping´s new discourse the Chinese society remains overly attached to its social traditions that maintains gender disparities.

During past decades changes in the Chinese land tenure rights and practices have brought important incentives for rural developments including farmer income and living standards. However, according to this research rural women’s land rights are still not adequately implemented.