Varhaislapsuuden univaikeuksien yhteys fonologisiin taitoihin viiden vuoden iässä
Mikkonen, Martta (2022-09-20)
Varhaislapsuuden univaikeuksien yhteys fonologisiin taitoihin viiden vuoden iässä
Mikkonen, Martta
(20.09.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022093060683
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022093060683
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää, ovatko varhaislapsuuden univaikeudet yhteydessä fonologisiin taitoihin viiden vuoden iässä. Tutkielmassa tarkasteltiin, ennustavatko neljän vuoden iässä koetut unettomuusoireet ja unen pituus viiden vuoden iässä ilmeneviä fonologisia eli äänteellisiä vaikeuksia ja fonologisen prosessoinnin puutteita. Fonologinen prosessointi tarkoittaa kykyä käsitellä puhuttua ja kirjoitettua kieltä äänteiden avulla. Tutkielman hypoteesi oli, että univaikeudet ovat yhteydessä fonologisiin taitoihin ja fonologiseen prosessointiin. Hypoteesi perustui tämänhetkiseen tutkimustietoon siitä, että uni saattaa tukea fonologisten taitojen unenaikaista konsolidaatiota eli päivän aikana opittujen muistijälkien painumista pitkäkestoiseen muistiin. Koska yön yli nukkumisen oletetaan olevan lyhyitä unijaksoja tehokkaampaa muistijälkien tallentumiselle, tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli tuoda lisätietoa siitä, voisiko lapsuudessa koettu unettomuus olla yhteydessä fonologisten taitojen konsolidaation heikentymiseen ja siten fonologisiin vaikeuksiin. Aiemman tutkimustiedon perusteella on myös esitetty, että kielellisten vaikeuksien riski on suurempi lapsilla, joilla on jonkinlaisia univaikeuksia tai unihäiriö. Univaikeudet ovat yleisiä lapsuudessa, mutta aiempaa tutkimustietoa lasten unen vaikeuksien, erityisesti unettomuuden, ja fonologisten taitojen yhteydestä on niukasti.
Tutkittavat (n= 234) olivat FinnBrain-tutkimukseen osallistuneita 4- ja 5-vuotiaita lapsia. Unettomuutta ja unen viikoittaista keskipituutta arvioiva aineisto kerättiin neljän vuoden ikäpisteessä tutkittavien vanhempien täyttämällä unikyselylomakkeella. Lomake oli yhdistelmä The Sleep Disturbance Scale for Children -kyselylomakkeesta ja WHO-Koululaistutkimuksesta. Tutkittavat jaettiin unettomuusoireiden ja unen pituuden datan perusteella kahteen tapausryhmään, joissa tutkittavilla ilmeni univaikeuksia, ja kahteen kontrolliryhmään, joissa tutkittavien uni oli tyypillistä. Tutkittavien fonologisia taitoja mitattiin viiden vuoden ikäpisteessä Fonologiatestillä ja epäsanantoistotehtävällä. Tutkittavat jaettiin ryhmiin Fonologiatestin persentiilien perusteella. Tapausryhmä koostui tutkittavista, joilla oli fonologisia vaikeuksia, ja kontrolliryhmä koostui niistä tutkittavista, joiden fonologiset taidot olivat tyypilliset. Fonologisen prosessoinnin taitoja arvioitiin epäsanantoistotehtävällä. Epäsanantoistotehtävä antoi tietoa oikein tuotettujen epäsanojen määrästä. Univaikeuksien ja fonologisten taitojen yhteyttä tarkasteltiin logistisen ja lineaarisen regressioanalyysin avulla.
Tulosten perusteella neljän vuoden iässä ilmenevien unettomuusoireiden ja unen pituuden ei havaittu ennustavan tilastollisesti merkitsevästi fonologisia taitoja tai fonologista prosessointikykyä viiden vuoden iässä. Saattaa olla mahdollista, että tarkasteltavassa aineistossa heikomminkin nukkuvat tutkittavat saivat riittävästi unta fonologisten taitojen konsolidaation onnistumiseen. Tulosten perusteella voitaisiin siis olettaa, että lapsuuden univaikeudet eivät välttämättä olisi selittävä tekijä fonologisten vaikeuksien synnyssä, ainakaan sillä tasolla kuin niitä tässä aineistossa ilmeni.
Tutkittavat (n= 234) olivat FinnBrain-tutkimukseen osallistuneita 4- ja 5-vuotiaita lapsia. Unettomuutta ja unen viikoittaista keskipituutta arvioiva aineisto kerättiin neljän vuoden ikäpisteessä tutkittavien vanhempien täyttämällä unikyselylomakkeella. Lomake oli yhdistelmä The Sleep Disturbance Scale for Children -kyselylomakkeesta ja WHO-Koululaistutkimuksesta. Tutkittavat jaettiin unettomuusoireiden ja unen pituuden datan perusteella kahteen tapausryhmään, joissa tutkittavilla ilmeni univaikeuksia, ja kahteen kontrolliryhmään, joissa tutkittavien uni oli tyypillistä. Tutkittavien fonologisia taitoja mitattiin viiden vuoden ikäpisteessä Fonologiatestillä ja epäsanantoistotehtävällä. Tutkittavat jaettiin ryhmiin Fonologiatestin persentiilien perusteella. Tapausryhmä koostui tutkittavista, joilla oli fonologisia vaikeuksia, ja kontrolliryhmä koostui niistä tutkittavista, joiden fonologiset taidot olivat tyypilliset. Fonologisen prosessoinnin taitoja arvioitiin epäsanantoistotehtävällä. Epäsanantoistotehtävä antoi tietoa oikein tuotettujen epäsanojen määrästä. Univaikeuksien ja fonologisten taitojen yhteyttä tarkasteltiin logistisen ja lineaarisen regressioanalyysin avulla.
Tulosten perusteella neljän vuoden iässä ilmenevien unettomuusoireiden ja unen pituuden ei havaittu ennustavan tilastollisesti merkitsevästi fonologisia taitoja tai fonologista prosessointikykyä viiden vuoden iässä. Saattaa olla mahdollista, että tarkasteltavassa aineistossa heikomminkin nukkuvat tutkittavat saivat riittävästi unta fonologisten taitojen konsolidaation onnistumiseen. Tulosten perusteella voitaisiin siis olettaa, että lapsuuden univaikeudet eivät välttämättä olisi selittävä tekijä fonologisten vaikeuksien synnyssä, ainakaan sillä tasolla kuin niitä tässä aineistossa ilmeni.