Rasismi käsitteenä ja rasismin kokemukset Suomen yhteiskunnassa poliitikkojen, kasvatustieteilijöiden sekä tulevien opettajien näkökulmasta : rasismi, ulkomaalaistaustaisuus ja eriarvoistuminen

Abstract

Suomen yhteiskunnassa tavoitellaan tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta. Tutkimuksen tarkoitus on tutkia suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuvaa rasismia poliitikkojen sekä kasvatustieteilijöiden ja tulevien opettajien näkökulmasta. Tutkimus on monimenetelmällinen, jossa on käytetty sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksien menetelmiä. Ensin haastateltiin poliitikkoja teemahaastattelulla ja seuraavaksi lähetettiin opiskelijakysely Webropol-kyselylomakkeella Turun, Helsingin, Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen kasvatustieteiden tiedekuntiin sekä opettajankoulutuslaitoksiin. Laadullisen tutkimusmenetelmän tutkimusmetodina käytettiin fenomenografiaa, joka auttaa tutkimaan tutkittavaa asiaa syvemmin tarkastellen ilmiön sisällön merkitystä ja niiden muodostumista erilaisten käsitysten valossa. Tutkimuksessa tarkastellaan informanttien käsityksiä ja kokemuksia rasismista ja syrjinnästä.

Laadullisessa tutkimuksessa tarkastellaan poliitikkojen taustatietoja, arvoja ja näkökulmia maahanmuuttokriittisyydestä, vastapoliitikkojen vihapuheista, n-sanan käyttämisestä sekä sen kriminalisoimisesta. Tutkimuksessa tarkastellaan myös poliitikkojen roolia rasismin vähentämisessä kouluissa. Määrällisessä tutkimuksessa tarkastellaan opiskelijavastaajien taustatietoja, opettajasijaisuuksia, työkokemuksia ja niiden kautta maahanmuuttokriittisyyttä, n-sanan käyttöä sen kriminalisoimista ja politiikkojen vaikutusta kasvatustieteilijöihin ja tuleviin opettajiin. Opiskelijavastaajat esittävät näkemyksiään ja kokemuksiaan rasismista ja syrjinnästä ja lähettävät tämän tutkimuksen kautta viestejä poliitikoille.

Tutkimuksessa yllättävän moni opiskelijavastaaja kertoi olevansa maahanmuuttokriittinen, vaikka suurin osa heistä näki monikulttuurisuuskasvatuksen tärkeänä. Politiikkojen mielestä opettajilla tulisi olla lisää koulutusta monikulttuurisuudesta. Opiskelijavastaajat ja poliitikot eivät ole innoissaan n-sanan käyttämisestä, mutta opiskelijavastaajista pieni osa oli n-sanan kriminalisointia vastaan, kun huomioidaan, että yli 60 %:lla opiskelijavastaajista on ollut opetuskokemusta maahanmuuttajaoppijoista. Osa opiskelijavastaajista halusi huomioida muitakin rumia sanoja, joita käytetään venäläisistä tai romaneista. Vastaajapoliitikoiden mukaan poliitikot vaikuttavat rasismin vähentämiseen kouluissa olemalla yhteydessä kouluihin ja opettajiin. Poliitikkovastaajat kannustavat vapaaseen keskusteluyhteyteen heidän ja rasismia kokeneiden uhrien välillä ja tekevät selväksi sen, että poliitikkoihin saa olla yhteydessä, ja heille saa jakaa omia ikäviä kokemuksiaan.

Tutkimus auttaa tulevia opettajia ja kasvatustieteilijöitä sekä poliitikkoja ymmärtämään toisiaan ja työtään sekä toimimaan yhteiskunnallisina vaikuttajina ajatellen omien arvojensa lisäksi monikulttuurisuutta. Tutkimus antaa jonkinlaisen käsityksen tulevien opettajien sekä kasvatustieteilijöiden ennakkoasenteista ja käyttäytymismalleista, joiden mukaan opettajan ei kuuluisi näyttää omia asenteitaan opetuksessa, sen sijaan hän voisi keskustella omista arvoistaan luokkahuoneessa. Tutkimuksen informanttien mukaan rasistiset asenteet ovat opittuja eivätkä synnynnäisiä. Poliitikot ajattelevat, että monikulttuurisuuden ymmärtämättömyys tai väheksyminen saattavat johtaa opettajan turhautumiseen ja väsymiseen. Tämän vuoksi tutkimuksen informantit painottivat monikulttuurisuuskurssien lisäämistä korkeakouluissa.

Finnish society strives for equality and non-discrimination. The study's goal is to look at racism in Finnish society through the eyes of politicians, educators, and future teachers. The study is multidisciplinary, employing both qualitative and quantitative research methods. First, politicians were interviewed using a thematic interview, and then a student questionnaire was sent to the faculties of education at the universities of Turku, Helsinki, Tampere, and Jyväskylä, as well as teaching institutions, along with a Webropol questionnaire. The qualitative research method used was phenomenography, which allows for a more in-depth examination of the phenomenon's content and formation in the light of various perceptions. The informants' perceptions and experiences with racism and discrimination were researched.

The qualitative study investigates politicians' background knowledge, values, and perspectives on the importance of immigration, counter-politicians' hate speech, and the use of the n-word and its criminalization. The role of politicians in reducing racism in schools is also discussed. Quantitative research examines the background data of student respondents, substitute teacher, work experience, and, through them, the importance of immigration, the criminalization of the use of the n-word, and the impact of policies on educators and future teachers. Through this survey, student respondents present their views and experiences with racism and discrimination and send messages to politicians.

In the study, a surprising number of student respondents said they were anti-immigrant, despite the fact that the majority of them thought multicultural was important. Politicians believe that teachers should receive more multicultural education. Although student respondents and politicians are not enthusiastic about using the n-word, a small proportion of student respondents are opposed to criminalizing the n-word, given that more than 60% of student respondents have taught immigrant learners. Some of the student respondents wanted to take into account other ugly words used from Russians or Roma. Politicians, according to respondents, help to reduce racism in schools by working with schools and teachers. Political defenders encourage open dialogue between themselves and victims of racism, and they make it clear that politicians can be contacted to share their own unpleasant experiences.

The research will assist future teachers and educators, as well as politicians, in understanding each other and their work, and in acting as social influencers in terms of multiculturalism in addition to their own values. The research provides some insight into the preconceived notions and behaviors of future teachers as well as educators that a teacher should not display their own attitudes in teaching, instead discussing their own values in the classroom. Racist attitudes, according to study informants, are learned rather than innate. Politicians believe that a lack of understanding or underestimation of multiculturalism can lead to teacher frustration and fatigue. As a result, the informants in the study emphasized the importance of expanding multicultural courses in colleges.