Neuropsychological correlates in substance use disorder
Höijer, Irma (2022-11-11)
Neuropsychological correlates in substance use disorder
(11.11.2022)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8991-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-8991-1
Tiivistelmä
Previous studies show contradictory results concerning associations with age of onset of substance use, differences between genders, and comorbid substance use in patients with mood disorders on neuropsychological performance.
This dissertation aims to investigate the cognitive functions, mood, and personality of hospital patients after a month of sobriety and identify psychological test methods to monitor their rehabilitation progress. The study sample consisted of patients at Järvenpää Addiction Hospital between 2005 and 2012 (N = 164). The neuropsychological tests of attention, executive function, verbal and visual reasoning, and memory were studied. The neuropsychological tests used in this study were included to the neuropsychological test battery used in clinical assessments. Personality variables were measured using the subscales of the Minnesota Multiphasic Personality Inventory (MMPI).
The average age of onset of regular substance use was 14.5 (2.0) years in earlyonset abusers (EOAs) and 29.2 (9.8) years in late-onset abusers (LOAs). EOAs had greater psychomotor slowness than LOAs. LOAs had more impaired visual performance compared with EOAs. The results align with previous studies on the development of the brain and cognitive functions. Higher level of education served as a protective factor that postpones the onset of substance use to a later age. Notably, learning difficulties were more common among EOAs.
After adjustment, all the differences between men and women disappeared in the neuropsychological tests. Although both men and women expressed strong negative emotions, the former were more depressed than the latter. Strong negative emotions can predispose individuals to substance use, but they can also be exacerbated by substance use.
The results revealed that co-occurring diagnoses of mood disorder and substance use are associated with greater psychomotor retardation and decreased visuospatial function compared with a lone diagnosis of substance abuse disorder. Neuropsykologisten toimintojen korrelaatit päihdehäiriöissä
Aiemmissa tutkimuksissa on ilmennyt ristiriitaisia tuloksia, jotka koskevat neuropsykologista suoriutumista ja päihteiden käytön alkamisiän vaikutusta, miesten ja naisten välisiä eroja, sekä samanaikaista mielialahäiriötä ja päihdehäiriötä.
Tämän väitöskirjan tavoitteena oli tutkia sairaalapotilaiden kognitiivisia toimintoja ja mielialaa kuukauden raittiuden ja päihdekuntoutuksen jälkeen. Tavoitteena oli löytää kuntoutumisen seurantaan psykologisia testimenetelmiä. Tutkimuksen kohteena oli otos Järvenpään sosiaalisairaalan potilaita, jotka tulivat sairaalaan kuntoutukseen ja työkyvyn arviointiin vuosina 2005–2012 (N = 164). Neuropsykologisista toiminnoista tutkittiin tarkkaavuutta, toiminnanohjausta, kielellistä ja visuaalista päättelyä sekä muistia. Kliiniseen työhön sisältyviä neuropsykologisia testejä käytettiin myös tutkimuksessa. Lisäksi käytettiin persoonallisuustutkimusta (Minnesota Multiphasic Personality Inventory, MMPI).
Varhain säännöllisen päihteiden käytön aloittaneiden aloitusikä oli 14.5 (2.0) vuotta. Varhain aloitettu päihteiden käyttö oli yhteydessä suurempaan psykomotoriseen hidastuneisuuteen verrattuna myöhemmin aloitettuun käyttöön. Myöhemmin aloitetun säännöllisen päihteiden käytön aloitusikä oli 29.2 (9.8) vuotta. Myöhemmin aloittaneilla päihteiden käyttö oli yhteydessä näönvaraisten toimintojen heikentymiseen. Korkeampi koulutustaso toimi suojaavana tekijänä ja siirsi päihteiden käytön aloitusta myöhempään ikään.
Sukupuolten välisiä eroja suorituksissa ei tullut esiin neuropsykologisissa testeissä. Miehet olivat masentuneempia kuin naiset, joskin molemmat toivat esiin kielteisiä tunteita.
Tutkimukset osoittivat, että jos potilaalla oli samanaikainen mielialahäiriödiagnoosi ja päihdediagnoosi, ne olivat yhteydessä erityisesti suurempaan psykomotoriseen hidastumiseen ja visuospatiaalisen toiminnan heikentymiseen verrattuna potilaisiin, joilla oli pelkkä päihdehäiriö.
This dissertation aims to investigate the cognitive functions, mood, and personality of hospital patients after a month of sobriety and identify psychological test methods to monitor their rehabilitation progress. The study sample consisted of patients at Järvenpää Addiction Hospital between 2005 and 2012 (N = 164). The neuropsychological tests of attention, executive function, verbal and visual reasoning, and memory were studied. The neuropsychological tests used in this study were included to the neuropsychological test battery used in clinical assessments. Personality variables were measured using the subscales of the Minnesota Multiphasic Personality Inventory (MMPI).
The average age of onset of regular substance use was 14.5 (2.0) years in earlyonset abusers (EOAs) and 29.2 (9.8) years in late-onset abusers (LOAs). EOAs had greater psychomotor slowness than LOAs. LOAs had more impaired visual performance compared with EOAs. The results align with previous studies on the development of the brain and cognitive functions. Higher level of education served as a protective factor that postpones the onset of substance use to a later age. Notably, learning difficulties were more common among EOAs.
After adjustment, all the differences between men and women disappeared in the neuropsychological tests. Although both men and women expressed strong negative emotions, the former were more depressed than the latter. Strong negative emotions can predispose individuals to substance use, but they can also be exacerbated by substance use.
The results revealed that co-occurring diagnoses of mood disorder and substance use are associated with greater psychomotor retardation and decreased visuospatial function compared with a lone diagnosis of substance abuse disorder.
Aiemmissa tutkimuksissa on ilmennyt ristiriitaisia tuloksia, jotka koskevat neuropsykologista suoriutumista ja päihteiden käytön alkamisiän vaikutusta, miesten ja naisten välisiä eroja, sekä samanaikaista mielialahäiriötä ja päihdehäiriötä.
Tämän väitöskirjan tavoitteena oli tutkia sairaalapotilaiden kognitiivisia toimintoja ja mielialaa kuukauden raittiuden ja päihdekuntoutuksen jälkeen. Tavoitteena oli löytää kuntoutumisen seurantaan psykologisia testimenetelmiä. Tutkimuksen kohteena oli otos Järvenpään sosiaalisairaalan potilaita, jotka tulivat sairaalaan kuntoutukseen ja työkyvyn arviointiin vuosina 2005–2012 (N = 164). Neuropsykologisista toiminnoista tutkittiin tarkkaavuutta, toiminnanohjausta, kielellistä ja visuaalista päättelyä sekä muistia. Kliiniseen työhön sisältyviä neuropsykologisia testejä käytettiin myös tutkimuksessa. Lisäksi käytettiin persoonallisuustutkimusta (Minnesota Multiphasic Personality Inventory, MMPI).
Varhain säännöllisen päihteiden käytön aloittaneiden aloitusikä oli 14.5 (2.0) vuotta. Varhain aloitettu päihteiden käyttö oli yhteydessä suurempaan psykomotoriseen hidastuneisuuteen verrattuna myöhemmin aloitettuun käyttöön. Myöhemmin aloitetun säännöllisen päihteiden käytön aloitusikä oli 29.2 (9.8) vuotta. Myöhemmin aloittaneilla päihteiden käyttö oli yhteydessä näönvaraisten toimintojen heikentymiseen. Korkeampi koulutustaso toimi suojaavana tekijänä ja siirsi päihteiden käytön aloitusta myöhempään ikään.
Sukupuolten välisiä eroja suorituksissa ei tullut esiin neuropsykologisissa testeissä. Miehet olivat masentuneempia kuin naiset, joskin molemmat toivat esiin kielteisiä tunteita.
Tutkimukset osoittivat, että jos potilaalla oli samanaikainen mielialahäiriödiagnoosi ja päihdediagnoosi, ne olivat yhteydessä erityisesti suurempaan psykomotoriseen hidastumiseen ja visuospatiaalisen toiminnan heikentymiseen verrattuna potilaisiin, joilla oli pelkkä päihdehäiriö.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2851]