Näytteenluovuttajan perusoikeussuoja biopankin toiminnan siirtyessä
Suomaa, Aino (2022-09-09)
Näytteenluovuttajan perusoikeussuoja biopankin toiminnan siirtyessä
(09.09.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022101462064
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022101462064
Tiivistelmä
Tutkielman aihe on näytteenantajien perusoikeussuoja biopankkitoiminnan siirtyessä. Tutkielma pyrkii selvittämään, miten näytteenantajien tiedollinen itsemääräämisoikeus ja henkilötietojen suoja toteutuvat Suomessa voimassa olevan ja toisaalta ehdotetun biopankkilain (lakiehdotusluonnos 2020) mukaan erityisesti tilanteissa, joissa koko biopankin toiminta siirtyy julkiselta yksityiselle toimijalle tai ulkomaille. Lisäksi tutkielmassa kartoitetaan biopankkitoiminnan harjoittajan elinkeinovapauden ja unioninoikeuden mukaisen sijoittautumisvapauden asettamia rajoja näytteenantajan perusoikeussuojalle. Tutkielman pääasiallinen metodi on lainopillinen, mutta siinä hyödynnetään osin myös yhteiskuntatieteellistä materiaalia aiheen asettamiseksi yhteiskunnan tiedollistumisen laajempaan kontekstiin.
Tutkielman keskeisenä tutkimustuloksena voidaan todeta, että näytteenantajan perusoikeussuoja ei voimassa olevan lain järjestelmässä poikkea riippuen siitä, onko biopankkitoimija yksityinen vai julkinen. Suojan taso on molemmissa tapauksissa tyydyttävä, mutta erityisesti vanhojen diagnostisten näytteiden siirtämiseen biopankkeihin liittyy kuitenkin ongelmia näytteenantajan itsemääräämisoikeuden kannalta. Nykyisen biopankkilain järjestelmässä biopankkitoiminnan ulkomaille siirtymisen vaikutuksia näytteenantajan oikeuksille on vaikeaa ennakoida. Ehdotettu lainsäädäntö parantaisi näytteenantajan itsemääräämisoikeuden ja henkilötietojen suojaa sekä julkisten, että yksityisten biopankkien toiminnassa ja kieltäisi toiminnan siirtymisen ulkomaille kokonaan.
Ehdotettu sääntely tekee käytännössä tyhjäksi biopankkitoiminnan harjoittajan unioninoikeuden mukaisen sijoittautumisvapauden, mutta tämä vaikuttaisi olevan perusteltavissa pakottavan kansallisen edun turvaamiseen liittyvillä poikkeuksilla EU:n sisämarkkinavapauksista. Ehdotetussa biopankkilaissa on myös monia muita kohtia, jotka rajaavat toiminnanharjoittajan elinkeinovapautta ja jotkin näistä saattavat korostaa näytteenantajan oikeuksia suhteellisuusperiaatteen vastaisella tavalla.
Tutkielman johtopäätösten pohjalta voidaan todeta, että avoin ja kaikki näkökohdat huomioiva keskustelu ja valmistelu ovat tärkeitä työkaluja bio- ja informaatio-oikeuden alaan kuuluvan sääntelyn valmistelussa.
Tutkielman keskeisenä tutkimustuloksena voidaan todeta, että näytteenantajan perusoikeussuoja ei voimassa olevan lain järjestelmässä poikkea riippuen siitä, onko biopankkitoimija yksityinen vai julkinen. Suojan taso on molemmissa tapauksissa tyydyttävä, mutta erityisesti vanhojen diagnostisten näytteiden siirtämiseen biopankkeihin liittyy kuitenkin ongelmia näytteenantajan itsemääräämisoikeuden kannalta. Nykyisen biopankkilain järjestelmässä biopankkitoiminnan ulkomaille siirtymisen vaikutuksia näytteenantajan oikeuksille on vaikeaa ennakoida. Ehdotettu lainsäädäntö parantaisi näytteenantajan itsemääräämisoikeuden ja henkilötietojen suojaa sekä julkisten, että yksityisten biopankkien toiminnassa ja kieltäisi toiminnan siirtymisen ulkomaille kokonaan.
Ehdotettu sääntely tekee käytännössä tyhjäksi biopankkitoiminnan harjoittajan unioninoikeuden mukaisen sijoittautumisvapauden, mutta tämä vaikuttaisi olevan perusteltavissa pakottavan kansallisen edun turvaamiseen liittyvillä poikkeuksilla EU:n sisämarkkinavapauksista. Ehdotetussa biopankkilaissa on myös monia muita kohtia, jotka rajaavat toiminnanharjoittajan elinkeinovapautta ja jotkin näistä saattavat korostaa näytteenantajan oikeuksia suhteellisuusperiaatteen vastaisella tavalla.
Tutkielman johtopäätösten pohjalta voidaan todeta, että avoin ja kaikki näkökohdat huomioiva keskustelu ja valmistelu ovat tärkeitä työkaluja bio- ja informaatio-oikeuden alaan kuuluvan sääntelyn valmistelussa.