Yhteisövastuu, turvallisuus ja työturvallisuusrikos muuttuvan työelämän ja lainsäädännön käytännöissä. Loppuraportti.
Lähteenmäki Liisa; Tapani Jussi; Alvesalo-Kuusi Anne; Räsänen Tuula; Janhonen Minna
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042716614
Tiivistelmä
TIIVISTELMä
Oikeushenkilön rangaistusvastuu, eli yhteisösakko, lisättiin Suomen
rikoslakiin vuonna 1995. Aluksi lakia sovellettiin vain ympäristörikoksiin,
mutta vuonna 2003 lain soveltamisalaa laajennettiin muun muassa
työturvallisuusrikoksiin. Nykyään 90 prosenttia kaikista vuosittain
annettavista yhteisösakkotuomioista (vajaat 40 tuomiota) koskee työturvallisuusrikosta,
vaikka lain soveltamisala kattaa jo yli 80 eri rikosnimikettä.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ensimmäistä kertaa oikeushenkilön
rangaistusvastuun toteutumista sekä lainsäädännön arvioinnin että rangaistusten
tason näkökulmasta. Tarkastelemme lainsäädäntöhistorian lisäksi vuosina
2010–2014 työturvallisuusrikoksesta tuomittuja yhteisösakkotuomiota. Tutkimus
on ainutlaatuinen myös kansainvälisesti ja sen on mahdollistanut Suomen
tuomiojärjestelmän avoimuus ja tuomiodokumenttien julkisuus.
Oikeushenkilön rangaistusvastuun taustalla ollut keskeinen ajatus
oli vastuun kohdentaminen ”sinne minne se kuuluu”, eli sinne, missä
työturvallisuuteen ja ympäristöön vaikuttavat päätökset ja linjaukset tehdään.
Työntekijöiden turvallisuus ja ympäristön puhtaus haluttiin nostaa
suojeltaviksi arvoiksi, joiden loukkauksia taloudellisten sanktioiden
ajateltiin estävän. Vaikka oikeushenkilön rangaistusvastuuta säädettäessä uuden
lainsäädännön pelättiin aiheuttavan monen-laisia negatiivisia vaikutuksia,
kuten kohtuuttomat rangaistukset, yksilöllisen vastuun rapautuminen ja
viattomien sivullisten kärsimys, ei tutkimuksemme todenna näiden pelkojen
käyneen toteen: Yhteisösakkoja tuomitaan edelleen hyvin maltillisesti ja
sakkojen taso on jäänyt hyvin lieväksi. Viisi vuotta kattaneella
tarkasteluajanjaksolla (2010–2014) keskimääräinen yhteisösakko
työturvallisuusrikoksesta oli 10 700 euroa, yleisin sakkosumma puolestaan 5000
euroa. Tuomitut yritykset tai yhteisöt eivät ole ajautuneet konkursseihin
sakkojen vuoksi, eikä yhteisövastuu ole korvannut yksilön vastuuta. Vain noin
joka neljännessä työturvallisuusrikostapauksessa tuomitaan yhteisö, useimmiten
rangaistusvastuun kantavat edelleen työn- tai keskijohtotason yksilöt, jotka
eivät yhteisöissä kuitenkaan käytä suurinta valtaa työturvallisuutta koskevissa
päätöksissä.
Kokoelmat
- Rinnakkaistallenteet [19207]