Muodollisen opetuksen ulkopuolella hankitun yrittäjyysosaamisen sisällyttäminen korkeakouluopintoihin
Vainio Sonja; Lahikainen Katja; Peura Kirsi; Römer-Paakkanen Tarja; Asteljoki Sari; Aaltonen Satu
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042821867
Tiivistelmä
Raportissa
esitetyt havainnot yrittäjyysosaamisen ahotoinnista ja opinnollistamisesta
perustuvat vuosina 2018–2019 kerättyyn tutkimusaineistoon, joka koostuu 56
opetushenkilökunnan edustajan ryhmä- ja yksilöhaastatteluista 24
korkeakoulussa. Haastatteluja on tehty kaikissa yliopistoissa
Maanpuolustuskorkeakoulua lukuun ottamatta sekä 11 ammattikorkeakoulussa.
Ahotoinnin osalta raportti keskittyy virallisen koulutusjärjestelmän
ulkopuolella hankitun osaamisen hyödyntämiseen jättäen aiempien opintojen
hyväksiluvut tarkastelun ulkopuolelle. Raportin tavoitteena on ollut toimia
esiselvityksenä tuottamalla tietoa ja toimimalla pohjana kehittämistyölle HOTIT
OPIT -hankkeessa, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama
korkeakoulutuksen kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on ollut koota,
pilotoida, systematisoida ja mallintaa tapoja, joilla korkeakoulut voivat
ahotoida ja opinnollistaa korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyysosaamista.
Tutkimus osoittaa,
että yrittäjyysosaamisen ahotointia ja opinnollistamista toteutetaan kaikissa
haastatelluissa ammattikorkeakouluissa, kun taas yliopistoissa niiden käyttö on
vähäisempää, joskin toimintatapoja halutaan tältä osin kehittää. Opettajien
mielestä ahotointi ja opinnollistaminen hyödyttävät sekä opiskelijoita että
korkeakouluja: ne lisäävät opiskelumotivaatiota, monipuolistavat
oppimisympäristöjä, jouduttavat opintoja ja valmistumista sekä vähentävät
opintojen päällekkäisyyttä. Osa opettajista kokee yrittäjyysosaamisen
arvioinnin kuitenkin haasteelliseksi sekä nostaa yliopiston käytännöt tai
niiden puuttumisen ahotoinnin ja opinnollistamisen hidasteeksi. Ahotointi ja
opinnollistaminen haastavat lisäksi opettajan käsityksen kokemuksellisen
oppimisen roolista korkeakoulutuksessa, minkä vuoksi osa yliopistojen
opettajista epäröi hyödyntää niitä.
Tutkimukseen
ja aiempaan kirjallisuuteen perustuen raportissa esitetään suosituksia
yrittäjyysosaamisen ahotoinnin ja opinnollistamisen kehittämiseksi seuraavista
aiheista: (1) korkeakoulutason käytännöt, vastuut ja periaatteet, (2) tiedotus
ja viestintä, (3) käytäntöjen toteutus, (4) yhteistyö kolmansien osapuolten
kanssa opinnollistamisessa sekä (5) yrittäjyysosaamisen arviointitavat ja
-prosessit. Raportissa esitellään myös 12 haastattelututkimuksessa
identifioitua toimivaa käytäntöä, jotka liittyvät edellä mainittuihin
teemoihin.
Ahotoinnin
ja opinnollistamisen merkityksen voidaan olettaa korostuvan korkeakoulutuksessa
entisestään koulutuspolitiikan painottaessa jatkuvaa oppimista ja sosiaalista
osallisuutta, sillä tällöin korkeakouluihin tulevien opiskelijoiden taustat ja
pohjatiedot vaihtelevat aiempaa enemmän. Ahotointi ja opinnollistaminen
valmistavat opiskelijaa myös toiseen suuntaan eli kohti työelämää. Ahotoinnin
ja opinnollistamisen kautta opiskelija tulee tietoiseksi omasta osaamisestaan
ja oppii osoittamaan ja konkretisoimaan sitä, mistä on hyötyä myös
työmarkkinoilla.
ASIASANAT: muualla hankittu osaaminen; AHOT; ahotointi; hottaus; opinnollistaminen;
yrittäjyysosaaminen; korkeakoulutus
Kokoelmat
- Rinnakkaistallenteet [19207]