Edustajat lapsen edun takaajina. Ilman huoltajaa turvapaikanhakijoina saapuneiden alaikäisten edustajajärjestelmä
Timo Halttunen; Elina Castrén; Leena-Maija Qvist; Anna Mikkonen; Kia Lundqvist; Joona Saari; Virve-Maria Toivonen
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042824310
Tiivistelmä
Suomeen on saapunut vuosittain noin 100–700 alaikäistä
turvapaikanhakijaa ilman huoltajaa, vuonna 2015 jopa yli 3 000. Turun
yliopiston Brahea-keskuksen laatimassa selvityksessä on kartoitettu
yksin maahan tulleiden lasten edustajajärjestelmää TEM:n ja STM:n
tilauksesta. Alle 18-vuotiaat ovat oikeudellisesti vajaavaltaisia ja
tarvitsevat siksi jonkun käyttämään puolestaan puhevaltaa viranomais- ja
tuomioistuinkäsittelyissä. Yksin maahan tulleen lapsen kohdalla
tehtävästä huolehtii hänelle määrätty edustaja. Nykyinen
edustajajärjestelmä on hajautettu, palkkioperusteinen ja
sivutoimisuuteen perustuva. Koordinaatio ja ohjeistus on jaettu kahdelle
eri viranomaistaholle, Maahanmuuttovirastolle ja työ- ja
elinkeinoministeriölle. Selvityksessä todetaan, että
edustajajärjestelmän hyvät puolet ovat nopeat edustajan määräämisajat,
osaavien edustajien sitoutuminen tehtäväänsä sekä suhteellisen edulliset
kustannukset. Mallin puutteita ovat koordinaation jakautuminen kahdelle
hallinnonalalle, puutteet edustajien riippumattomuudessa sekä
koulutuksen, pätevyysvaatimusten ja ulkopuolisen valvonnan puute, mikä
erityisesti yksintulleiden määrän kasvaessa on paikoitellen heikentänyt
edustuksen laatua. Selvityksessä esitetään järjestelmän kehittämistä mm.
siten, että edustajien tehtävänkuvaa ja kelpoisuusvaatimuksia koskevaa
sääntelyä täsmennetään, yhdellä edustajalla olevien edustettavien määrää
rajoitetaan ja edustajatoiminnan valvonta säädetään yhden viranomaisen
tehtäväksi. Lisäksi tulisi perustaa yhtenäinen edustajarekisteri.
Edustajien koulutus tulisi yhdenmukaistaa ja edustajajärjestelmän
koordinointi keskittää yhden valtiollisen tahon alaiseksi.
Kokoelmat
- Rinnakkaistallenteet [19207]