Kalvosulkeisista aktivoivaan opetukseen : Musiikkiopiston musiikin historian ja tyylien tuntemuksen opetuksen suuntaa etsimässä
Anniina Vainio
Kalvosulkeisista aktivoivaan opetukseen : Musiikkiopiston musiikin historian ja tyylien tuntemuksen opetuksen suuntaa etsimässä
Anniina Vainio
University of Turku
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042715004
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042715004
Tiivistelmä
Suomen musiikkiopistoissa opetetuilla musiikin perusteiden aineilla on perinteisesti ollut behavioristinen leima. Tutkimuksessa muodostettiin kehittävän työntutkimuksen menetelmän avulla musiikin perusteisiin kuuluvan musiikin historian ja tyylien tuntemuksen aihepiirin opetukseen uudenlaisia opetuskäytäntöjä, joiden tarkoituksena oli palvella vallitsevassa opetussuunnitelmassa määriteltyjä oppilaslähtöisyyden tavoitteita. Kehittävän työntutkimuksen keskeiset vaiheet ovat toimintajärjestelmän historiallisten ristiriitojen analyysi, uuden toimintamallin muodostaminen sekä sen käyttöönotto ja arviointi. Tutkimusprosessi alkoi musiikin historian opetuksen menneisyyden kartoituksesta. Kirjallisuuskatsauksen lisäksi tätä varten kerättiin muistelutyön menetelmän avulla musiikintuntemusta aiemmin opiskelleiden henkilöiden (N=10) kokemuksia koskeva aineisto. Kartoituksen valossa musiikintuntemuksen ainesubstanssi näyttäytyi tyypillisesti oppilaan tasoon nähden liian vaativaksi ja muuhun musiikkiharrastukseen liittymättömäksi. Myös kurssin opetustapa painotti asioiden ymmärtämisen kustannuksella kronologisen ja atomistisen faktatiedon ulkolukua. Lisäksi opetuksen koettiin yleisesti ottaen olevan liian opettajakeskeistä ja heikosti motivoivaa. Vastaajien kurssille asettamat tiedolliset, affektiiviset ja sosiaaliset tavoitteet toteutuivat tyypillisesti heikosti.
Seuraavaksi tutkimuksessa historiakartoituksen pohjalta musiikintuntemuksen opetukseen uusi toimintamalli, jonka yksi tärkeimmistä lähtökohdista oli oppilaan yksilöllisen musiikkisuhteen huomioonottaminen. Olennaista tavoitteen saavuttamisessa oli perinteisen opettajajohtoisen mallin purkaminen ja korvaaminen oppilaiden aktiivisuuteen perustuvilla työtavoilla. Myös kurssin ainesubstanssissa alettiin painottaa kokemusoppimista ja asiakokonaisuuksien ymmärtämistä historiallisten faktojen ulkoluvun sijaan. Tämän tavoitteen saavuttamisessa hyödynnettiin taide- ja kulttuurihistoriallisten näkökulmien integrointia aineen sisältöihin. Lisäksi kurssin sisältöihin integroitiin havainnollistavia esimerkkejä sekä muista musiikin perusteiden aineista että käytännön musisoinnin piiristä.
Uusi toimintamalli otettiin käyttöön lukuvuoden mittaisella musiikintuntemuksen peruskurssilla, minkä jälkeen oppilaat (N=10) haastateltiin. Oppilashaastattelu oli tutkimuksessa luotujen uusien käytänteiden tärkein arviointiväline. Tulosten mukaan aktivoivat opetustavat ja uudelleen muotoillut sisällöt mahdollistivat perinteistä mallia paremman oppilaiden tiedollisten, affektiivisten ja sosiaalisten tavoitteiden toteutumisen, mikä näkyi mielekkyyden ja opiskelumotivaation lisääntymisenä. Tutkimus osoitti selvästi, että oppilaan henkilökohtainen musiikkisuhde olisi jatkossa entistä kokonaisvaltaisemmin otettava opetuksen lähtökohdaksi. Tärkeitä ovat myös erilaiset luovat opetuskokeilut ja projektit, joissa oppilailla on aktiivinen rooli. Lisäksi aineen opetus tulisi tulevaisuudessa integroida lähemmäksi oppilaan muuta musiikkitoimintaa.
Seuraavaksi tutkimuksessa historiakartoituksen pohjalta musiikintuntemuksen opetukseen uusi toimintamalli, jonka yksi tärkeimmistä lähtökohdista oli oppilaan yksilöllisen musiikkisuhteen huomioonottaminen. Olennaista tavoitteen saavuttamisessa oli perinteisen opettajajohtoisen mallin purkaminen ja korvaaminen oppilaiden aktiivisuuteen perustuvilla työtavoilla. Myös kurssin ainesubstanssissa alettiin painottaa kokemusoppimista ja asiakokonaisuuksien ymmärtämistä historiallisten faktojen ulkoluvun sijaan. Tämän tavoitteen saavuttamisessa hyödynnettiin taide- ja kulttuurihistoriallisten näkökulmien integrointia aineen sisältöihin. Lisäksi kurssin sisältöihin integroitiin havainnollistavia esimerkkejä sekä muista musiikin perusteiden aineista että käytännön musisoinnin piiristä.
Uusi toimintamalli otettiin käyttöön lukuvuoden mittaisella musiikintuntemuksen peruskurssilla, minkä jälkeen oppilaat (N=10) haastateltiin. Oppilashaastattelu oli tutkimuksessa luotujen uusien käytänteiden tärkein arviointiväline. Tulosten mukaan aktivoivat opetustavat ja uudelleen muotoillut sisällöt mahdollistivat perinteistä mallia paremman oppilaiden tiedollisten, affektiivisten ja sosiaalisten tavoitteiden toteutumisen, mikä näkyi mielekkyyden ja opiskelumotivaation lisääntymisenä. Tutkimus osoitti selvästi, että oppilaan henkilökohtainen musiikkisuhde olisi jatkossa entistä kokonaisvaltaisemmin otettava opetuksen lähtökohdaksi. Tärkeitä ovat myös erilaiset luovat opetuskokeilut ja projektit, joissa oppilailla on aktiivinen rooli. Lisäksi aineen opetus tulisi tulevaisuudessa integroida lähemmäksi oppilaan muuta musiikkitoimintaa.
Kokoelmat
- Rinnakkaistallenteet [19207]