Kohti vedenpinnan alaista humanistista maisemaa : moniaistinen sukellus Itämereen
Laakkonen S; Tolvanen M
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021042720301
Tiivistelmä
Valtaosa vedenpinnan alaisen maiseman tutkimuksesta on tehty tieteellisteknisestä näkökulmasta ja humanistinen näkökulma on jäänyt vähemmälle huomiolle. Humanistiselle tutkimukselle on tarvetta, koska se on useimmille ihmisille luonteva näkökulma maailmaan. Kehon ja ympäristön suhde on tärkeä näkökulma lähestyttäessä vedenpinnan alaista maisemaa ihmistieteiden näkökulmasta. Artikkelimme päätutkimuskysymys on seuraava: mitä kehollisia tuntemuksia, tunteita ja ajatuksia vedenpinnan alainen maisema tarjoaa vapaa-ajan laitesukeltajille Itämeren alueella? Lähestymme teemaamme kokemuksellisen maiseman avulla. Psykologi Lauri Rauhala ymmärtää kehollisuuden yhdeksi olemisen puoleksi, muiden ollessa tajunnallisuus ja paikkasidonnaisuus. Fenomenologi Maurice Merleau-Ponty on korostanut, että keho voi olla aistiva, mutta myös aistittu. Tutkimme siten maisemakokemusta luonnon, kehon ja mielen tilannesidonnaisena ilmentymänä – aistivana ja aistittuna. Tutkimusaineistonamme oli sukeltajista tehdyt puolistrukturoidut haastattelut, joiden avulla tarkastelimme kehoa moniaistisesta näkökulmasta ottaen huomioon niin vedenpinnan alaisen tunto-, maku-, haju- kuin äänimaiseman. Tulostemme mukaan vedenalaista maisemaa voi ajatella sukeltajalähtöisesti kolmena tasona: vedessä ylempänä on elämä, alhaalla pysähtyneisyydessä lähestytään kuolemaa ja vaakatasossa on vierailun hetki. Riskeistään huolimatta vedenpinnan alainen maisema ei ole vierailijalle luotaan työntävä: se on niin erilainen kuin pinnan päällinen, että se halutaan kokea uudelleen. Sukeltaminen tapahtuu niin sisä-, lähi- kuin kaukotuntemusaistien luotaamana. Eri aistien merkitys muuttuu kuitenkin merkittävästi vedenpinnan alla verrattuna pinnan päälliseen koettuun aistimaailmaan.
Kokoelmat
- Rinnakkaistallenteet [19207]