Patient-perceived health-related quality of life during recovery after total hip arthroplasty – a 6-month follow-up study

Abstract

<b>Potilaiden käsitys terveyteen liittyvästä elämänlaadusta lonkan tekonivelleikkauksen jälkeisenä toipumisaikana – kuuden kuukauden seurantatutkimus </b> Tässä kaksivaiheisessa seurantatutkimuksessa tarkasteltiin potilaiden käsitystä terveyteen liittyvästä elämänlaadusta lonkan tekonivelleikkauksen jälkeisenä toipumisaikana. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tarkoituksena oli sekä kuvailla potilaiden kokemuksia potilaana olosta, saamastaan hoidosta ja terveyspalveluorganisaatiosta että analysoida aikaisempien tutkimusten perusteella leikkauksen tuloksia potilaan kannalta. Toisessa vaiheessa tarkoituksena oli arvioida potilaiden kokemaa elämänlaatua leikkauksen jälkeen, ja sitä vaikuttivatko primaaritulokset (fyysinen toimintakyky, kipu, ahdistus) tai taloudelliset seuraukset (potilaiden itsensämaksamat kustannukset, palvelujen käyttö) terveyteen liittyvään elämänlaatuun. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää mahdolliset kriittiset ajankohdat tai tekijät, jotka saattavat hidastaa toipumista ja siten huonontaa potilaiden elämänlaatua. Tätä tietoa voidaan käyttää hoitotyössä kun suunnitellaan sopivaa hoitoa ja tukea toipumisajalle.

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa primaarileikkaukseen tulevat potilaat (n = 17) kuvailivat teemahaastatteluissa kokemuksiaan kahdesti leikkauksen jälkeen. Haastatteluaineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Lisäksi 17 tutkimusartikkelista analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysilla leikkauksen tuloksia potilaalle, tuloksiin vaikuttavia tekijöitä ja käytetyt tutkimusmetodit. Toisessa vaiheessa primaari- tai revisioleikkaukseen tulevat potilaat (n = 100) arvioivat leikkauksen tuloksia kuuden kuukauden ajan leikkauksen jälkeen: terveyteen liittyvää elämänlaatua, primaarituloksia ja taloudellisia seurauksia. Aineisto kerättiin erilaisilla mittareilla: Sickness Impact Profile, Finnish Version, Stait-Trait Anxiety Inventory, ja Numeric Rating Scale. Lisäksi käytettiin tätä tutkimusta varten tehtyjä kyselylomakkeita: Fyysinen toimintakyky-mittari, Palvelujen käyttö-mittari ja Kustannusmittari. Tutkimuksen toiseen vaiheen tulokset analysoitiin tilastollisilla menetelmillä.

Potilaiden terveyteen liittyvä elämänlaatu parani ja kipu lievittyi leikkauksen jälkeen ja fyysinen toimintakyky lisääntyi toipumisaikana. Positiivisista muutoksista huolimatta potilaat kokivat ahdistusta samassa määrin kuin ennen leikkaustakin. Palvelujen käyttö vaihteli toipumisajan kuluessa ja potilaiden maksamissa kustannuksissa oli suuria vaihteluita. Fyysisen toimintakyvyn lisääntyminen ja kivun lieveneminen paransivat terveyteen liittyvää elämänlaatua. Sen sijaan huonompi elämänlaatu toipumisaikana oli yhteydessä suurempaan palvelujen käyttöön, kun taas kustannuksilla ei ollut yhteyttä elämänlaatuun. Potilaiden ominaispiirteet tulisi ottaa enemmän huomioon suunniteltaessa sopivaa leikkauksenjälkeistä hoitoa ja tukea. Potilaat tarvitsevat yksilöllisiä ohjeita, sillä monet taustatekijät (esim. ikä, sukupuoli, preoperatiivinen kipu, siviilisääty, ja leikkaustyyppi) vaikuttavat toipumiseen.

This two-phase longitudinal follow-up study was conducted to examine the patientperceived impact of total hip arthroplasty when it is measured as changes in patients’ health-related quality of life. In descriptive phase I, the aim was twofold: first, to describe patients’ experiences of being a patient, of care, and of the health care organisation, and, second to describe patient outcomes of total hip arthroplasty on the basis of previous research. In explorative phase II the aim was to evaluate patientperceived health-related quality of life after surgery, and to what extent it is influenced by primary (physical function, pain, state anxiety) or economic (out-of-pocket-costs, service use) outcomes of total hip arthroplasty. The ultimate goal was to identify possible critical points of time as well as factors that may delay recovery and in that way worsen patients’ health-related quality of life. This knowledge may have uses innursing when planning postoperative patient care and support

In phase I of the study 17 patients undergoing primary hip arthroplasty described their experiences in focused interviews twice after surgery. Inductive content analysis was used to analyse this data set. In addition, previous research papers (n = 17) were analysed using deductive content analysis to find out patient outcomes of THA, factors related to patient outcomes, and the research methods used. In phase II patients (n = 100) undergoing primary or revision hip arthroplasty evaluated the outcomes up to six months after surgery: health-related quality of life, primary, and economic outcomes. The data were collected by means of the Sickness Impact Profile, Finnish Version, Stait-Trait Anxiety Inventory, Numeric Rating Scale, and a purpose-designed Physical function questionnaire, Service use questionnaire and Out-of-pocket costs diary. The phase II data were analysed using statistical methods.

Patients’ health-related quality of life was improved and pain relieved after surgery, and their physical function increased during recovery. Despite positive changes patients’ anxiety remained at the preoperative level. Service use varied with recovery and patients’ out-of-pocket costs showed wide variation. Improvements in physical function and relief from pain improved patients’ health- related quality of life, whereas a worse postoperative health-related quality was associated with increased service use but not with out-of-pocket costs. Patients’ individual characteristics should be taken more into consideration in nursing when planning postoperative, relevant and sufficient patient care for recovery and support, as patients need personally tailored short- and long-term advice, depending on several background factors (e.g. age, gender, preoperative pain, civil status, and type of surgery).