Yhtiöön, Yhtiöön! : Lapsiperheiden arki Forssan tehdasyhteisössä 1950–1970-luvuilla

Abstract

<p>Väitöskirjan aiheena on arki Forssan tehdasyhteisössä 1950–1970-luvuilla. Forssa oli pitkään tunnettu vuonna 1847 alkaneesta tekstiiliteollisuudestaan. Tekstiiliteollisuudella ja Finlayson-Forssa Oy:llä oli iso vaikutus moneen alueen perheeseen. 162 vuoden jälkeen tekstiiliteollisuus tuli tiensä päähän vuonna 2009. <br /><br />Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat arki, perhe, yhteisö, luokka ja sukupuoli. Tutkimuskysymyksiä ovat: Millaista lapsiperheiden arki tehdasyhteisössä oli ja miten ihmiset elämänsä tekstiiliteollisuudessa kokivat? Poikkesiko naisten ja miesten arki toisistaan? Miten tehdasyhteisössä lastenhoito järjestettiin? Ja mikä oli isien osuus arjen sujuvuudessa? Entä millaista arkea perheet viettivät yhtiön asunnoissa ja vapaa-ajantoiminnassa? <br /><br />Tutkimuksen lähdeaineistoina ovat haastatteluaineistot sekä Forssan museon arkistomateriaalit. Haastattelut koostuvat tutkijan tekemistä haastatteluista sekä Museoviraston haastatteluaineistoista. Tutkimuksessa hyödynnetään myös valokuvia ja kenttätyöpäiväkirjaa. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii muistitietotutkimus. Tutkimus keskittyy arkeen ja muistitietotutkimus antaa tietoa ihmisten jokapäiväisestä elämästä ja kokemuksista. Aineiston analysoinnissa on hyödynnetty lähilukua. <br /><br />Monissa perheissä tekstiiliteollisuudessa työskenneltiin sukupolvesta toiseen. Naiset olivat enemmistönä useilla osastoilla, mutta tekstiiliteollisuus tarjosi paljon töitä myös miehille. Jos vanhemmat tai muut sukulaiset työskentelivät tehtaalla, monet nuoret seurasivat heidän jalanjälkiään. Tekstiiliteollisuus ei välttämättä erityisesti kiinnostanut heitä, mutta se näyttäytyi ainoana vaihtoehtona paikkakunnalla, jossa ei ollut juuri muita merkittäviä työnantajia. <br /><br />Naiset usein jatkoivat työssäkäyntiä myös avioliiton solmittuaan ja äitiyslomat olivat lyhyitä. Perheen taloudellinen ja sosiaalinen tilanne vaikutti äitien työssäkäyntiin. Yhtiö perusti oman lastentarhan vuonna 1902. Se oli hyvin tärkeä monille perheille, erityisesti yksinhuoltajille. Lastentarha oli tärkeä myös työn perässä Forssaan muuttaneille perheille, koska heillä ei ollut paikkakunnalla sukulaisia auttamassa lastenhoidossa. Joissakin perheissä isovanhemmat tai muut sukulaiset tai lastenhoitajat huolehtivat lapsista. <br /><br />Yleensä molemmat vanhemmat työskentelivät tekstiiliteollisuudessa. Vuorotyö oli yleistä, ja joissakin perheissä vanhemmat kävivät töissä eri vuoroissa. Tämä oli hyvin tyypillinen järjestely lastenhoidon järjestämiseksi. Vanhemmat vaihtoivat työvuoroja, mutta myös siirtyivät osastolta toiselle lasten johdosta. Isän työajat vaikuttivat merkittävästi lasten kanssa vietettyyn aikaan. Äidin työssäkäynti lisäsi jonkin verran isän lastenhoidon aktiivisuutta, mutta vuorotyö oli tärkein tekijä isän osallistumisessa kotitöihin ja lastenhoitoon. Perheet tasapainoilivat paremmin palkatun vuorotyön ja lastenhoidon kannalta helpomman päivätyön välillä. Isyys on usein esitetty yhtenäisenä, mutta tutkimus osoittaa, että arki oli monipuolisempaa tutkimusajankohtana. Esimerkiksi työväenluokkaisillä miehillä oli vuorotyöperheissä aktiivisempi rooli lastenhoidossa, mutta syy tähän oli enemmän käytännöllinen kuin ideologinen. Lastenhoitotavat vaihtelivat perheestä toiseen mutta myös elämäntilanteiden muuttuessa. <br /><br />Monet perheet asuivat työnantajan omistamissa, tehtaiden lähellä sijaitsevissa asunnoissa. Vanhempien koulutus, työtehtävät ja perheen koko määrittelivät, millaisen asunnon perhe sai. Yhtiö tarjosi myös paljon erilaista vapaa-ajantoimintaa, johon usein myös perheenjäsenet saivat osallistua. <br /><br />Vuosien kuluessa tuhannet ihmiset työskentelivät Forssan tekstiiliteollisuudessa. Se tarjosi elannon moneen perheeseen. Työ jätti jälkensä työntekijöiden kehoon. Luokka määritteli työntekijöiden ja heidän perheidensä jokapäiväistä elämää. Tekstiiliteollisuus on päättynyt Forssassa, mutta tehdassalit ovat uudelleen käytössä kulttuurin, opetuksen ja liike-elämän keskuksina.<br /></p>