Kestävä käsityö alakoulun käsityönopetuksessa luokilla 3–6 : Tapaustutkimus uudelleenkäytön ja kierrätyksen, materiaalituntemuksen sekä kestävän kulutuksen toteutumisesta
Selänne, Wilma (2022-10-06)
Kestävä käsityö alakoulun käsityönopetuksessa luokilla 3–6 : Tapaustutkimus uudelleenkäytön ja kierrätyksen, materiaalituntemuksen sekä kestävän kulutuksen toteutumisesta
(06.10.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022102763414
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022102763414
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten kestävää kehitystä toteutetaan alakoulun käsityönopetuksessa 3.–6. luokilla. Tutkimuksessa kartoitettiin opettajien toteuttamia kestävän käsityön opetussisältöjä. Tavoitteena oli selvittää erityisesti, miten uudelleenkäyttö ja kierrätys, materiaalituntemus sekä kestävä kulutus on huomioitu alakoulun käsityöopetuksessa ja saada käytännön esimerkkejä, jotka havainnollistavat tutkittavaa ilmiötä.
Kestävää kehitystä käsityön kontekstissa määriteltiin käsitteellä kestävä käsityö. Tutkimusaihetta lähestyttiin kestävän käsityön opetussisältöjen kautta. Kestävän käsityön opetussisällöt jaettiin tässä tutkimuksessa uudelleenkäytön ja kierrätyksen, materiaalituntemuksen sekä kestävän kulutuksen teemoihin aiheesta tehdyn aiemman tutkimuksen perusteella.
Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin tapaustutkimuksena vuosien 2020–2022 aikana. Aineistonkeruu toteutettiin kyselytutkimuksen avulla vuoden 2022 alussa. Kysely julkaistiin kahdessa opettajille suunnatussa suljetussa Facebook-ryhmässä ja siihen vastasi yhteensä N=20 opettajaa.
Tutkimusaineistoa analysointiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tulosten perusteella voidaan todeta, että erityisesti uudelleenkäytön ja kierrätyksen näkökulmat oli otettu alakoulun käsityönopetuksessa hyvin huomioon. Materiaalituntemuksen osa-alueessa vastaajien vastauksissa korostuivat materiaalien ominaisuudet. Käsityötuotteen suunnittelu- ja valmistusvaiheessa erityisesti esteettisyys ja tarpeellisuus koettiin tärkeiksi. Kestävän kulutuksen näkökulmat olivat vähiten edustettuina, sillä vain reilu puolet vastaajista kertoi toteuttavansa tätä osa-aluetta käsityönopetuksessaan.
Tarkoituksena ei ollut pyrkiä yleistettäviin tuloksiin, vaan kuvata tutkittavaa ilmiötä. Vaikka tuloksia ei voidakaan yleistää, ne antavat suuntaa sille, että kestävän käsityön opetussisältöjä toteutetaan alakoulun käsityönopetuksessa vaihtelevasti. Tulosten mukaan voidaan myös päätellä, että opettajan omilla valinnoilla ja aiheen priorisoinnilla on merkitystä siihen, millaisen painoarvon kestävän käsityön opetussisällöt alakoulun käsityönopetuksessa saavat. Tutkimukseen vastanneiden mukaan kestävän käsityön sisältöjä käsitellään myös oppiainerajat ylittävästi. Tutkimustulokset viittaavat myös siihen, että uudelleenkäyttö ja kierrätys, materiaalituntemus sekä kestävä kulutus ovat yhteydessä toisiinsa ja muodostavat yhdessä kokonaisuuden, joka ilmentää kestävää käsityötä.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää kestävän käsityön opetuksen kehittämiseen perusopetuksessa. Aikaisempien tutkimusten mukaan käsityö on erinomainen oppiaine kestävän kehityksen mukaiseen kasvatukseen ja tästä syystä aihetta olisi tärkeää tutkia lisää myös jatkossa.
Kestävää kehitystä käsityön kontekstissa määriteltiin käsitteellä kestävä käsityö. Tutkimusaihetta lähestyttiin kestävän käsityön opetussisältöjen kautta. Kestävän käsityön opetussisällöt jaettiin tässä tutkimuksessa uudelleenkäytön ja kierrätyksen, materiaalituntemuksen sekä kestävän kulutuksen teemoihin aiheesta tehdyn aiemman tutkimuksen perusteella.
Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin tapaustutkimuksena vuosien 2020–2022 aikana. Aineistonkeruu toteutettiin kyselytutkimuksen avulla vuoden 2022 alussa. Kysely julkaistiin kahdessa opettajille suunnatussa suljetussa Facebook-ryhmässä ja siihen vastasi yhteensä N=20 opettajaa.
Tutkimusaineistoa analysointiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Tulosten perusteella voidaan todeta, että erityisesti uudelleenkäytön ja kierrätyksen näkökulmat oli otettu alakoulun käsityönopetuksessa hyvin huomioon. Materiaalituntemuksen osa-alueessa vastaajien vastauksissa korostuivat materiaalien ominaisuudet. Käsityötuotteen suunnittelu- ja valmistusvaiheessa erityisesti esteettisyys ja tarpeellisuus koettiin tärkeiksi. Kestävän kulutuksen näkökulmat olivat vähiten edustettuina, sillä vain reilu puolet vastaajista kertoi toteuttavansa tätä osa-aluetta käsityönopetuksessaan.
Tarkoituksena ei ollut pyrkiä yleistettäviin tuloksiin, vaan kuvata tutkittavaa ilmiötä. Vaikka tuloksia ei voidakaan yleistää, ne antavat suuntaa sille, että kestävän käsityön opetussisältöjä toteutetaan alakoulun käsityönopetuksessa vaihtelevasti. Tulosten mukaan voidaan myös päätellä, että opettajan omilla valinnoilla ja aiheen priorisoinnilla on merkitystä siihen, millaisen painoarvon kestävän käsityön opetussisällöt alakoulun käsityönopetuksessa saavat. Tutkimukseen vastanneiden mukaan kestävän käsityön sisältöjä käsitellään myös oppiainerajat ylittävästi. Tutkimustulokset viittaavat myös siihen, että uudelleenkäyttö ja kierrätys, materiaalituntemus sekä kestävä kulutus ovat yhteydessä toisiinsa ja muodostavat yhdessä kokonaisuuden, joka ilmentää kestävää käsityötä.
Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää kestävän käsityön opetuksen kehittämiseen perusopetuksessa. Aikaisempien tutkimusten mukaan käsityö on erinomainen oppiaine kestävän kehityksen mukaiseen kasvatukseen ja tästä syystä aihetta olisi tärkeää tutkia lisää myös jatkossa.