Toipuminen psykiatrisessa osastohoidossa toipujien ja läheisten kokemana

Abstract

Hyvissä mielenterveyspalveluissa korostuvat saavutettavuus, vaikuttavien työmenetelmien käyttö, toipujien oikeuksien kunnioitus sekä ne ohjaavat toipujaa osallisuuteen. Toipumista edistämällä voidaan tukea toipujan osallisuutta ja asemaa hoidossa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata toipumista sekä sitä edistäviä ja estäviä tekijöitä psykiatrisessa osastohoidossa olevien toipujien ja heidän läheisten kokemana. Tutkimuksen tavoite on tukea toipumisen toteutumista psykiatrisessa osastohoidossa toipumista edistävien ja ehkäisevien tekijöiden tunnistamisen avulla. Tutkielma on laadullinen kuvaileva tutkimus. Tutkimusaineisto on kerätty 13 fokusryhmähaastatteluin lokakuussa 2017 osana VIOLIN-kehittämishanketta. Otantamenetelmä tutkimuksessa oli mukavuusotanta ja haastattelut toteutettiin kahdeksan eri sairaanhoitopiirin alueella. Otos (n = 36) sisälsi 3 toipujien läheistä ja 33 toipujaa. Haastattelujen teemarunkona toimi Maailman terveysjärjestö WHO:n kehittämä QualityRights Tool Kit. Aineistonanalyysi toteutettiin teoriaohjaavana sisällönanalyysina, jossa toipuminen määriteltiin CHIME-mallin mukaan sisältäen viisi toipumisen prosessia: yhteys muihin, toivo ja optimismi, identiteetti, merkityksellisyys sekä voimaantuminen. Toipujat kokivat usein yhteyttä muihin toipujiin, mutta läheisten saavutettavuuteen toipujien näkökulmasta olisi hyvä kiinnittää huomiota. Henkilökunnan vuorovaikutus- ja ammattitaito, saavutettavuus sekä rehellisyys olivat hoitosuhteiden muodostumista tukevia tekijöitä, joista erityisesti henkilökunnan saavutettavuutta kuvattiin ajoittain puutteellisena. Läheisille henkilökunta kuvautui ammattitaitoisena. Toivon ja optimismin kuvauksia esiintyi melko vähän tutkimuksen aineistossa. Epätietoisuus toipumisen kestosta ja keinoista kohti toipumista sekä pitkäaikainen sairaus olivat toivoa heikentäviä tekijöitä. Identiteetti ilmeni yksilöllisyyden, toipujan kokonaisvaltaisuuden huomioimisen sekä leimautumisen kuvauksina. Toipujan aseman vahvistaminen, yksilöllinen kohtaaminen ja kuuleminen sekä palveluissa esiintyvä joustavuus voisivat edistää toipumista tukevien identiteetin osa alueiden toteutumista. Merkityksellisyyden osa-alueet olivat läsnä osastohoidon aikana. Mielekkäät aktiviteetit osastohoidon aikana sekä kotiinpaluun suuntaava toiminta olivat merkityksellisyyttä tukevia tekijöitä, joita tulisi edistää osastohoidossa. Voimaantuminen sisälsi merkityksellisyyttä sivuavia kuvauksia osaston ulkopuolisesta toiminnasta. Voimaantumisen toteutumiselle oli tärkeää mahdollisuus henkilökohtaiseen vastuuseen, mikä edellytti tiedonsaantia sekä ohjausta henkilökunnalta. Aina toipujat eivät itse toivoneet vastuunottoa vaan toivoivat henkilökunnalta vastuunkantoa toipumisen suhteen. Tutkimuksen perusteella toipumisen eri prosessit ovat läsnä suomalaisessa psykiatrisessa osastohoidossa. Vaikka prosessit ovat läsnä hoidossa toteutuvat ne hyvin vaihdellen. Osastohoidossa tulisi kiinnittää huomiota toipujien riittävään tiedon saantiin sekä pyrkiä osaston ulkopuolisen toiminnan mahdollistamiseen, sillä niiden kuvattiin liittyvän useampaan toipumisen prosesseista.

Good mental health services are accessible, they use effective work methods, they respect patients' rights and they guide patients to participation. Patient participation can be enhanced by supporting recovery-oriented practices. The purpose of the study was to describe recovery and the factors promoting and hindering recovery, as experienced by psychiatric inpatients and their relatives. The goal of the research is to support the realization of recovery in psychiatric ward treatment by identifying factors that promote and prevent recovery. The thesis was qualitative descriptive study. The data was collected through 13 focus group interviews in October 2017 as part of the VIOLIN research and development project. Convenience sampling was used and the interviews were conducted in eight different hospital districts. The sample (n = 36) included 33 psychiatric inpatients and 3 relatives of psychiatric inpatients. The interviews were based on the WHO QualityRights Tool Kit. The data were analyzed by theory-driven content analysis with CHIME model. CHIME includes five processes of recovery: connectedness, hope and optimism about the future, identity, meaning in life and empowerment. Inpatients often experienced connectedness with other patients, but it is worth paying attention to the accessibility of relative, according to the patients. The interaction skills, professionalism, accessibility and honesty of the staff members supported the formation of relationship between the staff and the patients. For patients, accessibility to staff was sometimes lacking. Inpatients’ relatives described the staff as professional. There were few descriptions of hope and optimism about the future. Uncertainty about the duration of recovery and the means towards recovery, as well as a long-term illness were described as factors that decreased hope. Patients described identity as experiences of individuality, holistic approach and stigmatization. Strengthening the patient-centered care, individual patient encounters and flexibility in services could contribute to the realization of aspects of identity that support recovery. The aspects of meaning in life were present during ward treatment. Meaningful activities during hospitalization and activities aimed at returning home were factors that support meaning and should be promoted in inpatient care. Empowerment included descriptions of activities outside the department that partly overlapped with meaning in life. The possibility of personal responsibility was important in terms of the realization of empowerment, which required guidance and information from the staff. Patients did not always want to take responsibility themselves, but wanted the staff to take responsibility for their recovery. According to this study, different processes of recovery are present in Finnish psychiatric inpatient care. Although the processes of recovery are present in the treatment, they are realized in different way. In inpatient care, attention should be paid to the recovering patients' access to sufficient information and efforts should be made to enable activities outside the ward, as they were described as being related to several aspects of the recovery processes.