Yliopisto-opettajuus 2010-luvun Suomessa: Korkeakoulupoliittisten dokumenttien, yliopistopedagogisten oppaiden ja yliopistossa opettavien näkökulma
Lehto, Reeta (2022-12-16)
Yliopisto-opettajuus 2010-luvun Suomessa: Korkeakoulupoliittisten dokumenttien, yliopistopedagogisten oppaiden ja yliopistossa opettavien näkökulma
(16.12.2022)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9040-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9040-5
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee suomalaista yliopisto-opettajuutta 2010-luvulla korkeakoulupoliittisten dokumenttien, yliopistopedagogisten oppaiden ja yliopistossa opettavien näkökulmista. Tutkimuksen viitekehykset ovat yhteiskunnallis-historiallinen ja käsitteellinen. Ensin mainitun tehtävänä on paikantaa tutkimuskohde osana yliopistoinstituution ja korkeakoulupolitiikan kehityskulkuja. Jälkimmäinen viitekehys muodostuu keskeisistä yliopisto-opettajuutta määrittävistä teoreettisista käsitteistä. Näitä käsitteitä ovat opettajuuteen kohdistuvat odotukset, rooli, identifioituminen ja opettajuuden todellistuminen.
Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää, millaisia yliopisto-opettajuuteen liittyviä odotuksia 2010-luvulla on ilmennyt ja tarkastella, miten ne suhteutuvat niin toisiinsa kuin yliopistossa opettavien identifioimaan ja todellistuneeseen opettajuuteen. Tutkimuskysymyksiä on viisi: 1. Miten yliopisto-opettajuutta kuvataan korkeakoulupoliittisissa dokumenteissa 2010-luvulla ja millaisia rooliodotuksia niistä on tulkittavissa? 2. Miten yliopisto-opettajuutta kuvataan yliopistopedagogisissa oppaissa 2010-luvulla ja millaisia rooliodotuksia niistä on tulkittavissa? 3. Miten kyselyvastaajat kuvaavat yliopisto-opettajuutta ja millaisia rooliodotuksia siitä on tulkittavissa? 4. Millaiseen opettajuuteen kyselyvastaajat identifioituvat? 5. Miten yliopistossa opettavat kuvaavat mahdollisuuksiaan ja olosuhteitaan itselleen mielekkään opettajuuden toteuttamiseen? Tutkimuksen aineisto muodostuu korkeakoulupoliittisista dokumenteista, yliopistopedagogisista oppaista ja yliopistossa opettaville suunnatusta kyselyaineistosta (n=150). Metodologisesti tutkimuksessa nojaudutaan monimenetelmällisiin ja pluralistisiin lähtökohtiin. Aineistoja on analysoitu sekä määrällisen että laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Analyysin tuloksena muodostettiin erilaisia opettajuuden rooleja. Korkeakoulu-poliittisen aineiston perusteella muodostuneet roolit ovat Työelämäorientoitunut opettaja, Kansainväliseen toimintaan suuntautunut opettaja, Aktiivisena yhteistyökumppanina toimiva opettaja, Joustava ja ymmärtävä opettaja, Opetusta ja itseään kehittävää opettaja ja Digitaalisesti valveutunut ja aktiivinen opettaja. Yliopistopedagogisten oppaiden analyysin perusteella muodostui neljä roolia: Tietävä opettaja, Taitava opettaja, Itsenäinen opettaja ja Eettinen opettaja. Kyselyaineiston pohjalta muodostetut roolit ovat: Velvollisuudet hoitava opettaja, Kehittävä opettaja, Sosiaalisesti taitava opettaja, Tutkiva opettaja, Yhteistyötä tekevä opettaja, Opettaja tieteen edustajana ja Asiantuntijan mallia välittävä opettaja. Tutkimuksen keskeisten tulosten mukaan odotukset yliopisto-opettajuutta kohtaan saivat erilaisia painotuksia aineistoissa. Korkeakoulupoliittisissa dokumenteissa korostui erityisesti yliopiston ulkopuoliseen yritysmaailmaan kytkeytyvä opettajuus, ja yliopistopedagogisissa oppaissa pedagogista tietoa hyödyntävän opettajan rooli. Kyselyaineistossa opettajuuden roolit olivat moninaisempia. Osa painotti opettajan roolia opetusvelvollisuuksien hoitajana, kun toisille tärkeää oli olla pedagogisesti tiedostava, kehittävä opettaja. Kyselyvastaajat identifioituivat vahvimmin tutkivan opettajan ja kehittävän opettajan rooleihin. Identifioitumisesta huolimatta rooliodotukset eivät aina todellistuneet käytännön työssä. Etenkin resurssit ja toisinaan myös yksiköiden käytännöt vaikuttivat siten, ettei opettaja voinut opettaa niin hyvin kuin haluaisi tai käyttää riittävästi aikaa opetuksen kehittämiseen. Opetuksen digitalisoitumista korostettiin korkeakoulupoliittisissa dokumenteissa, mutta vastaajien puheessa sitä sivuttiin vain vähän. Tulevaisuudessa digitalisoitumisella tulee olemaan todennäköisesti yhä suurempi vaikutus yliopisto-opettajuuteen. Tutkimus- ja opetustehtävien välillä tunnistettiin jännitteitä, joissa näkyivät yliopistohistorialliset kerrostumat opettajan ja tutkijan roolien ja niihin liitettyjen erilaisten merkitysten välillä. 2010-luvulla yliopistopedagogisten opintojen merkitys on kasvanut ja niiden asema vakiintunut. University teacherhood in Finland in 2010s from three viewpoints: university policy documents, university pedagogical guidebooks and university teachers.
The study deals with Finnish university teacherhood in the 2010s from the perspectives of higher education documentaries, university pedagogical guides, and teaching at the university. The reference frames of research are sociohistorical and conceptual. The role of the former is to locate the research object as part of the trajectories of the university institution and higher education policy. The other frame of reference consists of crucial theoretical concepts defining university teacherhood. These concepts include expectations, role, identification, and realization of teacherhood.
The study's main objective is to discover both what expectations of university teacherhood emerged in the 2010s and how these expectations relate to each other and the identified and real teacherhood. There are five research questions: 1. How is university teaching portrayed in political documentaries in the 2010s, and what role expectations are there to interpret from them? 2. How is university teaching described in university pedagogical guides in the 2010s, and what role expectations are there to interpret from them? 3. How do survey respondents describe university teaching, and what role expectations are interpretable from it? 4. What kind of teacherhood do survey respondents identify with? 5. How do university teachers describe their opportunities and circumstances for implementing meaningful teaching to themselves? The data for the study consists of higher education policy documents, university pedagogical guides, and survey data for students at the university (n=150). Methodologically, research relies on multimethod and pluralistic starting points. The datasets were analyzed using both quantitative and qualitative content analysis.
The analysis resulted in various teacher roles. Roles based on higher education policy material are Working life oriented teacher, Internationally active teacher, Teacher as an active partner, Flexible and understanding teacher, Teacher engaged in developing teaching and self-improvement, and Digitally enlightened and active teacher. Based on the analysis of university pedagogical guides, four roles consisted: Knowledgeable teacher, Skilled teacher, Independent teacher, and Ethical teacher. Based on the survey data, the roles are Teacher dealing with responsibilities, Teacher as a developer, Socially Skilled teacher, Teacher as a researcher, Collaborating teacher, Teacher as a science representative, and Teacher intermediating the expert model. Key results of the study say that roles received different weightings in different datasets, but there were also similarities. In higher education policy documentaries, the role of teachers cooperating with the entrepreneurial world notably appeared. The emphasized role in the university pedagogical guides was a teacher using pedagogical knowledge. Finally, in the survey data, the roles ranged from teachers dealing with the responsibilities to pedagogically conscious developers. Respondents identified most strongly with the roles of the teacher as a researcher and teacher as a developer. Despite identification, role expectations did not always realize in practical work. Resources and sometimes practices in units contributed to the fact that, for example, one cannot teach as well as one would like or spend time developing teaching. Higher education policy documentaries highlighted the digitalization of teaching, but respondents rarely mentioned it. In the future, digitalization is likely to play an increasing role in university teaching. There were tensions between research and teaching, also showing the university's historical strata of the intertwining roles of teacher and researcher and the different meanings of the tasks. In the 2010s, the importance of university pedagogical studies increased, and their status became established.
Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää, millaisia yliopisto-opettajuuteen liittyviä odotuksia 2010-luvulla on ilmennyt ja tarkastella, miten ne suhteutuvat niin toisiinsa kuin yliopistossa opettavien identifioimaan ja todellistuneeseen opettajuuteen. Tutkimuskysymyksiä on viisi: 1. Miten yliopisto-opettajuutta kuvataan korkeakoulupoliittisissa dokumenteissa 2010-luvulla ja millaisia rooliodotuksia niistä on tulkittavissa? 2. Miten yliopisto-opettajuutta kuvataan yliopistopedagogisissa oppaissa 2010-luvulla ja millaisia rooliodotuksia niistä on tulkittavissa? 3. Miten kyselyvastaajat kuvaavat yliopisto-opettajuutta ja millaisia rooliodotuksia siitä on tulkittavissa? 4. Millaiseen opettajuuteen kyselyvastaajat identifioituvat? 5. Miten yliopistossa opettavat kuvaavat mahdollisuuksiaan ja olosuhteitaan itselleen mielekkään opettajuuden toteuttamiseen? Tutkimuksen aineisto muodostuu korkeakoulupoliittisista dokumenteista, yliopistopedagogisista oppaista ja yliopistossa opettaville suunnatusta kyselyaineistosta (n=150). Metodologisesti tutkimuksessa nojaudutaan monimenetelmällisiin ja pluralistisiin lähtökohtiin. Aineistoja on analysoitu sekä määrällisen että laadullisen sisällönanalyysin keinoin.
Analyysin tuloksena muodostettiin erilaisia opettajuuden rooleja. Korkeakoulu-poliittisen aineiston perusteella muodostuneet roolit ovat Työelämäorientoitunut opettaja, Kansainväliseen toimintaan suuntautunut opettaja, Aktiivisena yhteistyökumppanina toimiva opettaja, Joustava ja ymmärtävä opettaja, Opetusta ja itseään kehittävää opettaja ja Digitaalisesti valveutunut ja aktiivinen opettaja. Yliopistopedagogisten oppaiden analyysin perusteella muodostui neljä roolia: Tietävä opettaja, Taitava opettaja, Itsenäinen opettaja ja Eettinen opettaja. Kyselyaineiston pohjalta muodostetut roolit ovat: Velvollisuudet hoitava opettaja, Kehittävä opettaja, Sosiaalisesti taitava opettaja, Tutkiva opettaja, Yhteistyötä tekevä opettaja, Opettaja tieteen edustajana ja Asiantuntijan mallia välittävä opettaja. Tutkimuksen keskeisten tulosten mukaan odotukset yliopisto-opettajuutta kohtaan saivat erilaisia painotuksia aineistoissa. Korkeakoulupoliittisissa dokumenteissa korostui erityisesti yliopiston ulkopuoliseen yritysmaailmaan kytkeytyvä opettajuus, ja yliopistopedagogisissa oppaissa pedagogista tietoa hyödyntävän opettajan rooli. Kyselyaineistossa opettajuuden roolit olivat moninaisempia. Osa painotti opettajan roolia opetusvelvollisuuksien hoitajana, kun toisille tärkeää oli olla pedagogisesti tiedostava, kehittävä opettaja. Kyselyvastaajat identifioituivat vahvimmin tutkivan opettajan ja kehittävän opettajan rooleihin. Identifioitumisesta huolimatta rooliodotukset eivät aina todellistuneet käytännön työssä. Etenkin resurssit ja toisinaan myös yksiköiden käytännöt vaikuttivat siten, ettei opettaja voinut opettaa niin hyvin kuin haluaisi tai käyttää riittävästi aikaa opetuksen kehittämiseen. Opetuksen digitalisoitumista korostettiin korkeakoulupoliittisissa dokumenteissa, mutta vastaajien puheessa sitä sivuttiin vain vähän. Tulevaisuudessa digitalisoitumisella tulee olemaan todennäköisesti yhä suurempi vaikutus yliopisto-opettajuuteen. Tutkimus- ja opetustehtävien välillä tunnistettiin jännitteitä, joissa näkyivät yliopistohistorialliset kerrostumat opettajan ja tutkijan roolien ja niihin liitettyjen erilaisten merkitysten välillä. 2010-luvulla yliopistopedagogisten opintojen merkitys on kasvanut ja niiden asema vakiintunut.
The study deals with Finnish university teacherhood in the 2010s from the perspectives of higher education documentaries, university pedagogical guides, and teaching at the university. The reference frames of research are sociohistorical and conceptual. The role of the former is to locate the research object as part of the trajectories of the university institution and higher education policy. The other frame of reference consists of crucial theoretical concepts defining university teacherhood. These concepts include expectations, role, identification, and realization of teacherhood.
The study's main objective is to discover both what expectations of university teacherhood emerged in the 2010s and how these expectations relate to each other and the identified and real teacherhood. There are five research questions: 1. How is university teaching portrayed in political documentaries in the 2010s, and what role expectations are there to interpret from them? 2. How is university teaching described in university pedagogical guides in the 2010s, and what role expectations are there to interpret from them? 3. How do survey respondents describe university teaching, and what role expectations are interpretable from it? 4. What kind of teacherhood do survey respondents identify with? 5. How do university teachers describe their opportunities and circumstances for implementing meaningful teaching to themselves? The data for the study consists of higher education policy documents, university pedagogical guides, and survey data for students at the university (n=150). Methodologically, research relies on multimethod and pluralistic starting points. The datasets were analyzed using both quantitative and qualitative content analysis.
The analysis resulted in various teacher roles. Roles based on higher education policy material are Working life oriented teacher, Internationally active teacher, Teacher as an active partner, Flexible and understanding teacher, Teacher engaged in developing teaching and self-improvement, and Digitally enlightened and active teacher. Based on the analysis of university pedagogical guides, four roles consisted: Knowledgeable teacher, Skilled teacher, Independent teacher, and Ethical teacher. Based on the survey data, the roles are Teacher dealing with responsibilities, Teacher as a developer, Socially Skilled teacher, Teacher as a researcher, Collaborating teacher, Teacher as a science representative, and Teacher intermediating the expert model. Key results of the study say that roles received different weightings in different datasets, but there were also similarities. In higher education policy documentaries, the role of teachers cooperating with the entrepreneurial world notably appeared. The emphasized role in the university pedagogical guides was a teacher using pedagogical knowledge. Finally, in the survey data, the roles ranged from teachers dealing with the responsibilities to pedagogically conscious developers. Respondents identified most strongly with the roles of the teacher as a researcher and teacher as a developer. Despite identification, role expectations did not always realize in practical work. Resources and sometimes practices in units contributed to the fact that, for example, one cannot teach as well as one would like or spend time developing teaching. Higher education policy documentaries highlighted the digitalization of teaching, but respondents rarely mentioned it. In the future, digitalization is likely to play an increasing role in university teaching. There were tensions between research and teaching, also showing the university's historical strata of the intertwining roles of teacher and researcher and the different meanings of the tasks. In the 2010s, the importance of university pedagogical studies increased, and their status became established.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2847]