Epäviralliset lisänimet Ciceron kirjeissä Atticukselle
Heikkinen, Timo (2022-11-01)
Epäviralliset lisänimet Ciceron kirjeissä Atticukselle
Heikkinen, Timo
(01.11.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022111766053
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022111766053
Tiivistelmä
Tutkielmani käsittelee epävirallisia lisänimiä Ciceron Epistulae ad Atticum -kirjekokoelmassa. Kirjeitä
on yhteensä 436, joissa esiintyy yhteensä 51 lisänimeä, jotka ovat luonteeltaan pilkka-, seläntakais-,
lempi- ja hellittelynimiä. Kirjeiden lisänimiä on tutkittu melko vähän, eikä niistä ole tehty aikaisemmin
kattavaa tutkimusta. Työssäni analysoin jokaisen nimen ja lopuksi teen niistä yhteenvedon. Tutkimalla
Ciceron tapaa käyttää ihmisistä usein sarkastisia lisänimiä teen johtopäätöksiä hänestä ihmisenä: millaiset
arvot ja asenteet hänellä oli? Miten ne näkyvät hänellä lisänimien käytössä?
Kirjeiden ja niissä käytettyjen lisänimien lukumäärissä on kolme keskittymää. Ensimmäinen sijoittuu
vuosille 60–59 eaa., toinen vuosille 50–49 eaa. ja kolmas vuosille 45–44 eaa. Nämä olivat levottomia
ajanjaksoja, minkä vuoksi lisänimet tekivät kirjeenvaihdosta turvallisempaa. Cicero kirjoitti osan nimistä
kreikaksi, mutta yhtä nimeä lukuun ottamatta niillä ei ole salanimen funktiota. Naisista ja läheisistään
Cicero käytti lisänimiä harvakseltaan. Tavallisesti nimet ovat pilkkanimiä ja nimenkantajina
miehet. Monet lisänimistä ovat poliittisia ja viestivät Ciceron enteilevästä pelosta tyranniaa
kohtaan.
on yhteensä 436, joissa esiintyy yhteensä 51 lisänimeä, jotka ovat luonteeltaan pilkka-, seläntakais-,
lempi- ja hellittelynimiä. Kirjeiden lisänimiä on tutkittu melko vähän, eikä niistä ole tehty aikaisemmin
kattavaa tutkimusta. Työssäni analysoin jokaisen nimen ja lopuksi teen niistä yhteenvedon. Tutkimalla
Ciceron tapaa käyttää ihmisistä usein sarkastisia lisänimiä teen johtopäätöksiä hänestä ihmisenä: millaiset
arvot ja asenteet hänellä oli? Miten ne näkyvät hänellä lisänimien käytössä?
Kirjeiden ja niissä käytettyjen lisänimien lukumäärissä on kolme keskittymää. Ensimmäinen sijoittuu
vuosille 60–59 eaa., toinen vuosille 50–49 eaa. ja kolmas vuosille 45–44 eaa. Nämä olivat levottomia
ajanjaksoja, minkä vuoksi lisänimet tekivät kirjeenvaihdosta turvallisempaa. Cicero kirjoitti osan nimistä
kreikaksi, mutta yhtä nimeä lukuun ottamatta niillä ei ole salanimen funktiota. Naisista ja läheisistään
Cicero käytti lisänimiä harvakseltaan. Tavallisesti nimet ovat pilkkanimiä ja nimenkantajina
miehet. Monet lisänimistä ovat poliittisia ja viestivät Ciceron enteilevästä pelosta tyranniaa
kohtaan.