Erityisen huolenpidon jakson hakeminen ja moniammatillinen yhteistyö osana palvelujärjestelmää. Tutkimus lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kokemuksista.
Viili, Maaret (2022-11-22)
Erityisen huolenpidon jakson hakeminen ja moniammatillinen yhteistyö osana palvelujärjestelmää. Tutkimus lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kokemuksista.
(22.11.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022120269254
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022120269254
Tiivistelmä
Sosiaalityön pro gradu -tutkielmassani tarkastellaan erityisen huolenpidon jaksolle hakemista ja moniammatillista yhteistyötä. Tutkimukseni tehtävänä on selvittää, mitä taustatekijöitä erityisen huolenpidon jakson hakemiseen liittyy, miten hakuprosessi etenee ja millaisena moniammatillinen yhteistyö näyttäytyy. Lisäksi tutkielmassa selvitetään, miten palvelujärjestelmä toimii haastavasti käyttäytyvän nuoren kohdalla. Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä toimii aihetta koskeva aiempi tutkimus ja kirjallisuus. Tutkielmani aineisto koostuu kahden eri kunnan yhteensä kahdeksan sijaishuollon lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän haastattelusta. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysin avulla.
Tutkielmani osoitti, että nuorten haastava käytös ennen erityisen huolenpidon jakson alkua oli ollut voimakasta ja runsasta. Tyypillisimmin haastava käytös näkyi päihteiden käyttönä ja/tai karkailuna. Jaksoja haettiin, jotta nuorten päihteiden käyttö saatiin katkaistua tai nuoret saatiin turvaan joko heiltä itseltään tai muilta ihmisiltä. Sosiaalityöntekijät kuvailivat, että etenkin psykiatrialta saatu tuki oli riittämätöntä ja he kokivat jäävänsä yksin vaikeiden ongelmien kanssa moniammatillisen tuen uupuessa. Keskeisimpänä erona kuntien hakuprosesseissa oli moniammatillisen arvion hankkiminen. Paikan valintaa eivät niinkään ohjanneet nuoren yksilölliset tarpeet, vaan paikka otetiin sieltä, mistä se ensin vapautui. Sosiaalityöntekijältä edellytettiin aktiivista prosessin eteenpäin viemistä sekä eettistä pohdintaa, joka korostui epäselvissä tilanteissa.
Tutkielmani mukaan vaikeimmin autettavissa olivat ne nuoret, jotka kieltäytyivät ottamaan tarjottua apua vastaan. Keskeisenä tutkimustuloksena nousi esiin, ettei moniammatillinen yhteistyö toteutunut tai se jäi hyvin pinnalliseksi jakson hakemisen yhteydessä. Sosiaalityöntekijät tiedostivat, ettei toisenlainen tuki välttämättä jaksoa hakiessa enää auttanut, mutta he toivoivat yleisesti tiiviimpää tukea ja monialaista yhteistyötä nuoren sijaishuollon aikana. Erityiseksi ongelmaksi koettiin päihdepalveluiden puute sekä psykiatrian palveluihin pääsy. Sosiaalityöntekijät kokivat tärkeäksi yhteistyön syventämisen ja toivoivat monipuolisempia palveluita. Erityinen huolenpito koettiin erittäin tärkeäksi osaksi lastensuojelun sosiaalityötä, mutta jakson toivottiin kestävän joidenkin nuorten kohdalla pidempään.
Tutkielmani osoitti, että nuorten haastava käytös ennen erityisen huolenpidon jakson alkua oli ollut voimakasta ja runsasta. Tyypillisimmin haastava käytös näkyi päihteiden käyttönä ja/tai karkailuna. Jaksoja haettiin, jotta nuorten päihteiden käyttö saatiin katkaistua tai nuoret saatiin turvaan joko heiltä itseltään tai muilta ihmisiltä. Sosiaalityöntekijät kuvailivat, että etenkin psykiatrialta saatu tuki oli riittämätöntä ja he kokivat jäävänsä yksin vaikeiden ongelmien kanssa moniammatillisen tuen uupuessa. Keskeisimpänä erona kuntien hakuprosesseissa oli moniammatillisen arvion hankkiminen. Paikan valintaa eivät niinkään ohjanneet nuoren yksilölliset tarpeet, vaan paikka otetiin sieltä, mistä se ensin vapautui. Sosiaalityöntekijältä edellytettiin aktiivista prosessin eteenpäin viemistä sekä eettistä pohdintaa, joka korostui epäselvissä tilanteissa.
Tutkielmani mukaan vaikeimmin autettavissa olivat ne nuoret, jotka kieltäytyivät ottamaan tarjottua apua vastaan. Keskeisenä tutkimustuloksena nousi esiin, ettei moniammatillinen yhteistyö toteutunut tai se jäi hyvin pinnalliseksi jakson hakemisen yhteydessä. Sosiaalityöntekijät tiedostivat, ettei toisenlainen tuki välttämättä jaksoa hakiessa enää auttanut, mutta he toivoivat yleisesti tiiviimpää tukea ja monialaista yhteistyötä nuoren sijaishuollon aikana. Erityiseksi ongelmaksi koettiin päihdepalveluiden puute sekä psykiatrian palveluihin pääsy. Sosiaalityöntekijät kokivat tärkeäksi yhteistyön syventämisen ja toivoivat monipuolisempia palveluita. Erityinen huolenpito koettiin erittäin tärkeäksi osaksi lastensuojelun sosiaalityötä, mutta jakson toivottiin kestävän joidenkin nuorten kohdalla pidempään.