"Onks siin pakko oikeesti kysyy huoltajan lupaa?" Nuorten uskonnollinen asema ja itsemääräämisoikeus Suomessa

Abstract

Uskontososiologian alalle sijoittuvassa pro gradu -tutkielmassani tarkastelen alaikäisten nuorten uskonnollista asemaa ja itsemääräämisoikeutta sekä yhteiskunnan että nuorten näkökulmasta. Tutkielmassani selvitän, miten alaikäisten nuorten uskonnollinen asema ja itsemääräämisoikeus määrittyvät Suomen uskonnonvapauslaissa, ja miten nuoret suhtautuvat lain määrittämiin uskonnollisen myötä- ja itsemääräämisoikeuden ikärajoihin. Tutkielmani aineisto koostuu sekä uskonnonvapauslain valmistelutyöhön liittyvästä tekstiaineistosta, että itse muodostamastani kysely- ja haastatteluaineistosta. Tekstiaineisto koostuu lain valmistelua varten asetetun uskonnonvapauskomitean välimietinnöstä vuodelta 1999 ja mietinnöstä vuodelta 2001, sekä niistä annetuista lausunnoista. Tekstiaineiston argumentaatioanalyysin avulla selvitän, miten ja millä perustein nykyisiin uskonnollisen itsemääräämisoikeuden ikärajoihin päädyttiin, ja millaisia vaihtoehtoja nykyiselle mallille esitettiin. Nuorten suhtautumista kartoittava kysely- ja haastatteluaineisto on muodostettu lukuvuonna 2018–2019. Ensin kartoitin nuorten tietoja ja mielikuvia aiheesta kyselyllä, johon vastasivat kaikki erään yläkoulun yhdeksännen luokan evankelis-luterilaisen uskonnon oppilaat (yhteensä 139 oppilasta). Sen jälkeen lähdin hakemaan syventävää tietoa kyselyssä esiin nousseisiin jatkokysymyksiin neljällä haastattelulla. Uskonnonvapauskomitean mietinnöissä ja niistä esitetyissä lausunnoissa keskeisiksi korkeampaa itsemääräämisoikeuden ikärajaa puoltaviksi argumenteiksi nousivat lapsen suojelu, uskonnollisen päätöksen vaativuus ja perheen yhtenäisyyden turvaaminen. Täyden itsemääräämisoikeuden ikärajan alentamista kannattavissa lausunnoissa korostettiin uskonnonvapautta iästä riippumattomana perusoikeutena ja yhdenmukaisuutta muun nuoria koskevan lainsäädännön kanssa. Kysely- ja haastatteluaineistoni perusteella yhdeksäsluokkalaiset nuoret olivat tietoisia uskonnonvapauslain määrittämistä ikärajoista, ja pitivät myötämääräämisoikeuden ikärajoja jokseenkin tärkeinä. Kyselyyn ja haastatteluihin osallistuneet nuoret eivät pitäneet asian omakohtaista pohtimista kovinkaan kiinnostavana tai henkilökohtaisesti merkittävänä aiheena. Haastatellut nuoret kuvasivat ikärajoja alaikäistä suojelevina puhuessaan itsestään nuoremmista, mutta oman ikäluokkansa kohdalla haastatellut nuoret painottivat yksilöllisen kehityksen merkitystä päätöksenteossa.