Kuviteltavuuden ja iän vaikutus sana-assosiaatiovastauksiin

Abstract

Ei-kuviteltavien käsitteiden prosessoinnissa esiintyy haasteita esimerkiksi afasiassa. Niiden arvioimiseksi ei ole olemassa julkaistuja suomenkielisiä menetelmiä, eivätkä olemassa olevat menetelmät sovellu sellaisenaan ei-kuviteltavien käsitteiden arviointiin. Sana-assosiaatiotehtävän avulla voi olla mahdollista arvioida kuviteltavuudeltaan erilaisten käsitteiden prosessointia tarkastelemalla niille tuotettuja assosiaatioita. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, vaikuttaako ärsykesanojen kuviteltavuus tai tutkittavien ikä sana-assosiaatiotehtävästä suoriutumiseen. Tehtävässä tutkittaville esitettiin ärsykesanoja, joihin heidän tuli tuottaa kolme ensimmäisenä mieleen tullutta ärsykesanaan liittyvää sanaa vastauksena. Tehtävää on mahdollista kehittää myöhempää kliinistä ja tutkimuskäyttöä varten ei-kuviteltavien käsitteiden prosessoinnin arviointiin ja erottelemaan epätyypillinen suoriutuminen tyypillisestä.

Ensimmäinen versio sana-assosiaatiotehtävästä kehitettiin osana tätä tutkielmaa. Tutkittavina olivat nuorten aikuisten ryhmä (n=41), joka koostui 19–30-vuotiaista henkilöistä, sekä ikääntyneiden aikuisten ryhmä (n=33), joka koostui 60–81-vuotiaista henkilöistä. Tutkittavat suorittivat tehtävän omalla tietokoneellaan internetpohjaisella alustalla. Tehtävässä ärsykesanoina oli tasainen määrä kuviteltavia ja ei-kuviteltavia substantiiveja, verbejä ja adjektiiveja. Ensimmäisenä tuotettujen vastausten ja ärsykesanojen väliset assosiaatiot luokiteltiin kategorioihin. Luokittelun tukena käytettiin laskennallisia ja teknisiä apuvälineitä parantamaan luokittelun objektiivisuutta ja toistettavuutta. Kuviteltavuuden ja iän vaikutusta vastausten prosentuaalisiin osuuksiin assosiaatiotyypeittäin tarkasteltiin tilastollisesti toistettujen mittausten varianssianalysillä. Jatkovertailut suoritettiin riippumattomien otosten sekä toistettujen mittausten t-testeillä.

Tulosten mukaan ei-kuviteltaville sanoille tuotettiin enemmän merkitykseltään samanlaisia assosiaatioita sekä muita assosiaatioita, mutta vähemmän samanaikaisesti merkitykseltään ja kielelliseltä asemaltaan samankaltaisia assosiaatioita. Ikääntyneet henkilöt tuottivat vähemmän kirjoitusmuodoltaan samankaltaisia assosiaatioita ja samanaikaisesti merkitykseltään ja kielelliseltä asemaltaan samankaltaisia assosiaatioita. Lisäksi luokittelun tukena käytettyjen apuvälineiden ansiosta tässä tutkielmassa kahden luokittelijan välinen luokittelun yhdenmukaisuus oli suhteellisen suuri.

Tulokset antavat viitteitä siitä, että kuviteltavuudeltaan erilaiset käsitteet muodostavat erilaiset yhteydet muihin sanoihin mentaalisessa leksikossa. Nämä yhteydet myös vaikuttavat muuttuvan iän myötä. Tulokset antavat viitteitä siitä, että sana-assosiaatiotehtävän avulla voidaan arvioida ei-kuviteltavien käsitteiden prosessointia eri ikäisillä ihmisillä. Tulokset osoittavat, että tulevaisuudessa assosiaatioiden luokittelun tukena tulisi käyttää objektiivisia apuvälineitä luotettavuuden ja toistettavuuden parantamiseksi. Tulosten perusteella ei voida vielä kuitenkaan tehdä lopullisia päätelmiä kuviteltavuuden ja iän vaikutuksista tuotettuihin assosiaatioihin. Aihetta tulee vielä siten jatkossa tutkia lisää.