Maantieteen ylioppilaskokeessa tarvittavat ajattelun taidot – millaista ajattelun taitojen hallintaa Turun lukioiden kokelaat osoittavat koepisteiden perusteella?

Abstract

Lukio-opetukselle on linjattu lukion opetussuunnitelman perusteissa oppiainekohtaiset opetustavoitteet. Ajattelun taidot ja niiden opetus ovat osa oppiaineille annettuja opetustavoitteita. Lukion opetussuunnitelman perusteissa sanotaan, että opiskelijalle on opetettava maantieteessä monipuolisesti tietoja ja taitoja ympäröivästä maailmasta. Opiskelijan on muun muassa kehitettävä soveltamistaitojaan, opittava arvioimaan tiedon luotettavuutta ja kyettävä luomaan uusia ratkaisuja. Lukiossa opetettuja taitoja ja niiden hallintaa mitataan ylioppilastutkinnossa. Ylioppilastutkinto on valtakunnallinen oppimisen tason mittari, missä opiskelijat pääsevät osoittamaan lukiossa opittuja tietoja ja taitoja. Tutkinto alkoi muuttua vuoden 2016 aikana perinteisestä paperisesta kokeesta oppiaine kerrallaan sähköiseksi. Nykyään koko ylioppilastutkinto suoritetaan täysin digitaalisesti. Tutkimukseni päätavoitteena on selvittää, mitä ajattelun taitoja maantieteen ylioppilaskokeessa edellytetään ja miten kokelaat osoittavat ajattelun taitojen hallintaa koepisteiden perusteella. Lisäksi osatavoitteenani on tarkastella, kuinka hyvän vastauksen piirteissä ohjataan ajattelun taitojen arviointia sekä millaisia eroja kokelaiden ajattelun taidoissa voidaan koepisteiden perusteella havaita. Tutkimuksen aineiston muodostivat maantieteen kevään 2019 ylioppilaskoe, sen hyvän vastauksen piirteet sekä Turun lukioiden 71:n kokelaan tehtäväkohtaiset pistemäärät. Kevään 2019 ylioppilaskoetta ja hyvän vastauksen piirteitä tarkastelin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tehtäväkohtaisista pistemääristä tein laatikko-janakuviot, joita tulkitsemalla muodostin pistemääriä koskevat tulokset. Tutkimukseni tulosten mukaan maantieteen kevään 2019 ylioppilaskokeessa edellytetään sekä alemman tason että korkeamman tason ajattelun taitoja. Alemman tason ajattelun taidoista edellytettiin hyvän vastauksen piirteiden perusteella eniten muistamista ja vähiten ymmärtämistä. Korkeamman tason ajattelun taidoista edellytettiin eniten arvioimista ja vähiten luovaa ajattelua. Hyvän vastauksen piirteissä ajattelun taitojen arviointiin annettiin suoria ja epäsuoria ohjeistuksia. Suoria ohjeistuksia oli tehtävien kohdissa enemmän kuin epäsuoria ohjeistuksia. Kokelaat osoittivat kevään 2019 maantieteen ylioppilaskokeessa ajattelun taitojen hallintaa vaihtelevasti. Kokelaat osoittivat yleisesti paremmin alemman tason kuin korkeamman tason ajattelun taitojen hallintaa. Ajattelun taitojen hallinnassa oli eroja yksilöiden välillä.

For upper secondary education, subject-specific teaching goals are outlined in the basics of the high school curriculum. Thinking skills are a part of the teaching goals assigned to the subjects. In the basics of the high school curriculum for geography, it is said that the student must be taught multifaceted knowledge and skills about the world around them. Among other things, students must develop their application skills, learn to assess the reliability of information and be able to create new solutions. The skills taught in high school and their mastery are measured in the matriculation examination. The matriculation examination is a national measure of the level of learning, where students can demonstrate the knowledge and skills learned in high school. During 2016, the degree began to change from a traditional paper exam subject by subject to an electronic one. Today, the entire matriculation examination is completed digitally. The main goal of my research is to find out what kind of thinking skills are required in the geography matriculation exam and how examinees demonstrate the mastery of thinking skills based on their exam scores. My partial goal is to examine how the characteristics of a good answer guide the evaluation of thinking skills, and what kind of differences in the thinking skills of exam takers can be observed based on their exam scores. The material for the study consisted of the spring 2019 matriculation exam in geography, the characteristics of its good answers, and the task-specific scores of the 71 examinees of Turku high schools. I examined the spring 2019 matriculation exam and the characteristics of a good answer using theory-guided content analysis. From the exam scores, I made box-and-line patterns. I formed the results regarding the scores by interpreting those box-and-line patterns. According to the results of my research, the spring 2019 matriculation exam in geography re-quires both lower-level and higher-level thinking skills. Based on the characteristics of a good answer, the lower-level thinking skills required remembering the most and understanding the least. Among the higher-level thinking skills, evaluation was required the most and creative thinking the least. In the characteristics of a good answer, direct and indirect instructions were given for the assessment of thinking skills. There were more direct instructions in the tasks than indirect instructions. In the spring 2019 geography matriculation exam, examinees demonstrated varying degrees of mastery of thinking skills. Examinees generally demonstrated better mastery of lower-level than higher-level thinking skills. There were differences between individuals in the mastery of thinking skills.