Miesopettajaopiskelijoiden toimijuuden ulottuvuudet

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa opettajaksi opiskelevien miesten ammatillisen toimijuuden ulottuvuuksista. Miesopettajat ovat työpaikallaan usein vähemmistöasemassa ja heihin kohdistuu sukupuoleen liittyviä odotuksia ja toisinaan myös pelkoja. Tämän tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä ovat sukupuolentutkimuksen käsitteet erityisesti miesopettajien tutkimukseen liittyvät sukupuoli, maskuliinisuus ja tasa-arvo.

Tutkimuksen aineisto on tuotettu opettajankoulutukseen osallistuneiden miespuolisten opettajaopiskelijoiden ja tutkijoiden yhdessä käymissä ryhmäkeskusteluissa vuosien 2019 ja 2021 välisenä aikana. Jokaiseen ryhmäkeskusteluun osallistui kolme miespuolista opettajaopiskelijaa ja tutkimuksesta vastaava kasvatustieteen tutkija tai tutkijat. Ryhmäkeskusteluja järjestettiin yhteensä viisi kertaa ja jokaisessa ryhmäkeskustelussa osallistujat edustivat eri opetusalojen opiskelijaryhmää. Runkona ryhmäkeskusteluille käytettiin puolistrukturoitua teemarunkoa.

Tutkimusaineisto on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla, käyttäen soveltuvin osin Jyrkämän (2008) mallia toimijuuden modaliteeteista. Toimijuuden modaliteeteilla tarkoitetaan niitä ulottuvuuksia, jotka vaikuttavat yksilön kokemukseen omasta toimijuudesta. Toimijuuden ulottuvuuksia tutkittaessa voidaan tehdä näkyväksi miesopettajaopiskelijoihin vaikuttavat monet sosiaaliset, yhteiskunnalliset ja yksilöön liittyvät toimijuuteen vaikuttavat tekijät.

Päätuloksena saatiin toimijuuden modaliteetteja mukailevat kuusi ulottuvuutta: osaamisen, kykenemisen, täytymisen, voimisen, tuntemisen ja haluamisen modaliteetit. Näistä tärkeimpänä toimijuuteen liittyen eniten mainintoja keränneenä painottuivat osaamisen ja täytymisen ulottuvuudet, jotka kuvasivat opettajaopiskelijoiden ammatillisen toimijuuden tukemista hankitun kompetenssin avulla, ja toimijuutta haastavaa pelkoa ja epävarmuutta, joka syntyi osin riittämättömistä toimintaohjeista ja kosketuksen soveliaisuuden arvioimisesta lasten kanssa fyysisessä läheisyydessä työskennellessä. Jälkimmäiseen vaikutti myös epävarmuutta lisäävästi mediassa vilkkaasti käyty keskustelu miesopettajien häirintäsyytöksiin liittyen. Tulevien miesopettajien ammattiin liittyvän toimijuuden tukemiseksi olisi hyödyllistä tehostaa ja yhtenäistää koulutuksen aikana saatavien toimintaohjeiden ja aiheen avoimen keskustelun ilmapiiriä erityisesti miesopettajia mietityttävistä fyysisyyteen ja uhkiin liittyvistä asioista.