Mental health of asylum-seeking and immigrant-background children – Psychosocial development in relational and spatial contexts

Abstract

This study explored the significance of the contexts for the mental health and psychosocial development of asylum-seeking and immigrant-background children. The relational contexts were parenting and parental mental health; spatial contexts were the reception center and school. The study’s time points were the beginning of the migration in the reception center or later at school.

The interdisciplinary study combines the approaches of psychiatry and human geography. The first study addressed the mental health of accompanied asylum-seeking children within the relational context of parental mental health. The second explored the opportunities for parenting in the spatial context of the reception center. The third examined the emotional school engagement and mental health of immigrant-background children within the spatial context of school. The data consisted of interview and questionnaire data.

Accompanied asylum-seeking children had a high prevalence of psychiatric symptoms, as reported by their parents. The reception center’s locale was essential to providing and impeding caregiving opportunities. The emotional engagement was hampered for parents and children in the reception center. In the school context, emotional engagement was lower among immigrant-background children than among natives. Teachers did not report any significant differences between the mental health of immigrant-background and native children. However, as their parents reported, immigrant-background children had more emotional symptoms and peer problems than natives.

The results highlight contextual approaches to strengthen the mental health of children with immigrant backgrounds. The increased dialogue between the professionals of mental health, human geography, education, and migration management would support child mental health and reduce risks of migration.

<b>Turvapaikkaa hakevien ja ulkomaalaistaustaisten lasten mielenterveys – Psykososiaalinen kehitys vuorovaikutuksen ja tilan konteksteissa</b>

Tutkimus tarkasteli kontekstin merkitystä turvapaikkaa hakevien ja ulkomaalaistaustaisten lasten mielenterveydelle ja psykososiaaliselle kehitykselle. Vanhemmuus ja vanhempien mielenterveys toimivat vuorovaikutuksellisina konteksteina sekä vastaanottokeskus ja koulu tilallisina konteksteina. Tutkimuksen ajankohtana oli maahanmuuton alku vastaanottokeskuksessa tai myöhempi kouluympäristö.

Monitieteinen tutkimus yhdisti psykiatrian ja ihmismaantieteen näkökulmia. Ensimmäinen osatyö tutki turvapaikkaa hakevien lasten mielenterveyttä vanhempien mielenterveyden kontekstissa. Toinen osatyö selvitti, millaisia vanhemmuuden mahdollisuuksia vastaanottokeskuksen tilat tarjoavat. Kolmas osatyö tarkasteli ulkomaalaistaustaisten lasten emotionaalista kiinnittymistä ja mielenterveyttä kouluympäristössä. Aineistoina olivat haastattelu- ja kyselyaineistot.

Turvapaikkaa hakevilla lapsilla oli vanhempien mukaan paljon psykiatrisia oireita. Vastaanottokeskus tilana tarjosi sekä vanhemmuutta mahdollistavia että estäviä tekijöitä. Vanhempien ja lasten emotionaalinen kiinnittyminen oli vastaanottokeskuksessa vaikeutunut. Koulussa emotionaalinen kiinnittyminen oli heikompaa ulkomaalais- kuin suomalaistaustaisilla. Opettajat eivät raportoineet eroja ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten lasten mielenterveydessä, mutta vanhempien arvioimana ulkomaalaistaustaisilla oli enemmän emotionaalisia oireita ja kaverisuhteiden ongelmia.

Tulokset korostavat vuorovaikutuksellisten ja tilallisten kontekstien merkitystä maahanmuuttotaustaisten lasten mielenterveyden tukemisessa. Dialogin lisääminen mielenterveyden, ihmismaantieteen ja opetusalan ammattilaisten sekä maahanmuuttoviranomaisten välillä tukisi lasten mielenterveyttä ja vähentäisi maahanmuuton riskejä.