Kuinka muistaa loppusijoituslaitos 2200-luvulla? Kansainvälistä tutkimusta tiedon säilyttämisestä
Paju Petri
Tätä artikkelia/julkaisua ei ole tallennettu UTUPubiin. Julkaisun tiedoissa voi kuitenkin olla linkki toisaalle tallennettuun artikkeliin / julkaisuun.
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022021619433
Tiivistelmä
Loppusijoitusta koskevan tiedon säilyttäminen oli keskeinen aihe, kun Nuclear Energy Agency toteutti laajan
tutkimushankkeen ”Preservation of Records, Knowledge and Memory Across Generations initiative” vuosina
2011–2019. Sen tuotokset luovat ajantasaista perustaa keskustelulle ydinvoiman rauhanomaisen käytön jättämästä ”ikuisesta” perinnöstä eli siitä, kuinka tietoja ja muistoa käytetyn ydinpolttoaineen hautaamisesta tulisi vaalia ja ylläpitää kauas tulevaisuuteen. Sikäli kun koko kysymys on Suomessa toistaiseksi jäänyt vähälle huomiolle, NEA:n ratkaisuehdotuksilla on ehkä erityisen paljon annettavaa juuri suomalaisille ydinalan toimijoille.
They focused on the preservation of knowledge about the final disposal of spent nuclear fuel when Nuclear
Energy Agency implemented a large research project called “Preservation of Records, Knowledge and Memory Across Generations initiative” during 2011–2019. Deliverables of the project provide an up-to-date ground for discussions on the “eternal” legacy from peaceful uses of nuclear energy, i.e., how knowledge and memory of disposal of spent nuclear fuel should be maintained far into the future. Since the question has received limited attention in Finland, the solutions proposed by the NEA may prove valuable for Finnish stakeholders.
Kokoelmat
- Rinnakkaistallenteet [19207]