Johtamisviestinnän merkitys luottamuksen ilmenemiselle lähiesihenkilön ja alaisen välillä etätyössä : julkisen organisaation näkökulma
Hänti, Julianna (2022-12-21)
Johtamisviestinnän merkitys luottamuksen ilmenemiselle lähiesihenkilön ja alaisen välillä etätyössä : julkisen organisaation näkökulma
Hänti, Julianna
(21.12.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301122618
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301122618
Tiivistelmä
Liiketoimintaympäristö on yhä monitahoisempi, jonka myötä myös kommunikaatiotavat, viestintään käytetyt välineet sekä työskentelytavat ovat muuttuneet. Vuonna 2020 alkanut koronapandemia on vauhdittanut muutosta entisestään, kun useimmissa organisaatioissa työntekijät ovat siirtyneet työskentelemään pääosin kotoa käsin. Kasvava digitaalisuus on muuttanut myös johtamisen konseptia ja luonut aivan uudenlaisia edellytyksiä myös johtamisviestinnälle. Avoimuus, arvostus, jatkuva vuorovaikutus ja luottamus ovat nousseet keskeisiksi menestystekijöiksi muuttuneessa toimintaympäristössä.
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, mikä on lähiesihenkilöiden harjoittaman johtamisviestinnän merkitys luottamuksen ilmenemiselle lähiesihenkilön ja alaisen välillä etätyössä. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia, miten luottamus ilmenee lähiesihenkilön ja alaisen välillä etätyössä ja miten johtamisviestinnän keinoin on mahdollista vahvistaa tätä luottamussuhdetta. Tämä laadullinen tutkimus suoritettiin yksilöhaastatteluin eräässä kuntaorganisaatiossa ja tutkimukseen osallistui yhteensä neljä lähiesihenkilöä ja neljä alaisen roolissa toimivaa henkilöä.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että johtamisviestinnässä tulee huomioida muun muassa kielellinen tarkkuus, viestinnän selkeys, tavoitettavuus, tiedonkulku ja työnjohdolliset näkökulmat, jotta etätyöskentely sujuisi ja luottamus säilyisi omiin alaisiin ja päinvastoin. Tämän tutkimuksen tulokset vahvistivat aiempien tutkimusten tuloksia siinä, että etätyössä luottamuksen merkitys korostuu entisestään ja edellyttää johtamisviestinnältä uudenlaisten viestintätapojen ja -menetelmien omaksumista sekä myös empaattista kuuntelutaitoa. Tutkimuksen tulokset vahvistivat aiempaa tutkimusta myös siinä, että etätyöskentelyssä luottamuksen ilmenemiseen havaittiin keskeisesti vaikuttavan jo olemassa oleva suhde lähiesihenkilön ja alaisen välillä.
Etätyöskentelyssä keskeiseksi haasteeksi muodostuvat alaisten eriävät tarpeet ja yksilöiden huomioiminen siinä, miten viestit vastaanotetaan. Johtamisviestinnän kannalta lähiesihenkilön tärkeimmäksi tehtäväksi jää etäläsnäolon saavuttaminen alaistensa kanssa. Etätyöskentely on tullut jäädäkseen ja tämä edellyttää myös lähiesihenkilöiltä uudenlaisten viestinnällisten taitojen kehittämistä. Tulevaisuudessa tarvitaankin lisätutkimusta aiheesta, erityisesti hybridityön näkökulmasta.
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, mikä on lähiesihenkilöiden harjoittaman johtamisviestinnän merkitys luottamuksen ilmenemiselle lähiesihenkilön ja alaisen välillä etätyössä. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia, miten luottamus ilmenee lähiesihenkilön ja alaisen välillä etätyössä ja miten johtamisviestinnän keinoin on mahdollista vahvistaa tätä luottamussuhdetta. Tämä laadullinen tutkimus suoritettiin yksilöhaastatteluin eräässä kuntaorganisaatiossa ja tutkimukseen osallistui yhteensä neljä lähiesihenkilöä ja neljä alaisen roolissa toimivaa henkilöä.
Tutkimuksen tuloksista ilmeni, että johtamisviestinnässä tulee huomioida muun muassa kielellinen tarkkuus, viestinnän selkeys, tavoitettavuus, tiedonkulku ja työnjohdolliset näkökulmat, jotta etätyöskentely sujuisi ja luottamus säilyisi omiin alaisiin ja päinvastoin. Tämän tutkimuksen tulokset vahvistivat aiempien tutkimusten tuloksia siinä, että etätyössä luottamuksen merkitys korostuu entisestään ja edellyttää johtamisviestinnältä uudenlaisten viestintätapojen ja -menetelmien omaksumista sekä myös empaattista kuuntelutaitoa. Tutkimuksen tulokset vahvistivat aiempaa tutkimusta myös siinä, että etätyöskentelyssä luottamuksen ilmenemiseen havaittiin keskeisesti vaikuttavan jo olemassa oleva suhde lähiesihenkilön ja alaisen välillä.
Etätyöskentelyssä keskeiseksi haasteeksi muodostuvat alaisten eriävät tarpeet ja yksilöiden huomioiminen siinä, miten viestit vastaanotetaan. Johtamisviestinnän kannalta lähiesihenkilön tärkeimmäksi tehtäväksi jää etäläsnäolon saavuttaminen alaistensa kanssa. Etätyöskentely on tullut jäädäkseen ja tämä edellyttää myös lähiesihenkilöiltä uudenlaisten viestinnällisten taitojen kehittämistä. Tulevaisuudessa tarvitaankin lisätutkimusta aiheesta, erityisesti hybridityön näkökulmasta.