Jatkuva parantaminen ja kasvun mahdollisuus organisaation muutoksessa

Abstract

Muutos on jatkuvasti läsnä tämän päivän organisaatioiden arjessa. Kilpailutilanne markkinoilla pakottaa organisaatioita kehittämään jatkuvasti toimintamallejaan teknologisilla innovaatioilla, joiden avulla pyritään helpottamaan työntekijöiden työtä ja parantamaan yrityksen tuottavuutta. Henkilöstön kokemukset muutoksesta voivat vaihdella innostuksesta epäilyihin, ja niihin vaikuttavat myös kunkin omat asenteet. Kun työntekijöiden ajatukset ja kokemukset otetaan huomioon muutoksen suunnittelussa ja käyttöönotossa, organisaation on mahdollista onnistua muutoksessa ja saada uudistukset osaksi organisaation arkea. Tämä laadullinen toimintatutkimus toteutettiin Poutapilvi Web Design Oy:n toimeksiannosta vuonna 2022. Yrityksessä parannettiin digitaaliseen työprosessiin liittyvän työkalun käyttöä ja siihen liittyvää sisäistä toimintamallia. Tavoitteena oli selkeyttää henkilöstön työtä, parantaa tehokkuutta ja helpottaa vuoropuhelua asiakkaiden kanssa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten organisaation henkilöstö koki muutosprosessin ja millaisia rooleja organisaation toimijat ottivat muutoksessa. Saatujen tulosten perusteella organisaatio voi jatkuvasti parantaa toimintaansa ja myös tukea henkilöstöä muutoksessa. Tutkimuksen lähestymistapana oli kehittämismyönteinen Appreciative Inquiry -menetelmä, jota käytettiin erityisesti haastatteluissa. Teoreettinen viitekehys nojasi käsitykseen ketterästä projektijohtamisesta. Siihen liitettiin muutosjohtamisen prosessi- ja kontekstiteoriaa, jossa keskityttiin erityisesti kirjallisuuteen yksilön kokemasta muutoksesta. Tutkimuksen aineisto kerättiin havainnoimalla, yksilö- ja fokusryhmähaastatteluin sekä tutustumalla organisaation tarjoamaan täydentävään aineistoon. Aineisto analysoitiin konteksti- ja prosessianalyysilla, johon oli yhdistetty narratiivianalyysi. Analyysissä etsittiin erilaisia tapoja suhtautua muutokseen ja sopeutua siihen. Tulokset esitetään aineistosta muodostettujen narratiivien avulla, ja analyysia syvennetään Greimasin toimijaverkkoanalyysin avulla. Aineistosta on muodostettu kolme erilaista tyyppitarinaa, joiden päähenkilöt kokevat oman roolinsa muutoksessa eri tavalla: vastuullinen ongelmanratkaisija, aito vuorovaikuttaja ja hoksaava heittäytyjä. Tarinoiden runko muodostuu kuudesta eri ulottuvuudesta: suhde omaan työhön, suhtautuminen muutokseen, tavoitteet työnteolle, odotukset muutokselta, toimijuus työyhteisössä ja tulevaisuuden unelma. Ulottuvuuksien kautta nostetaan esille eroja kolmen roolityypin välillä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kun yritys käyttää selkeitä ongelmanratkaisumenetelmiä toiminnan kehittämisen tukena, se voi löytää itselleen parhaiten sopivat käytännöt ja samalla mahdollistaa henkilöstön oppimisen. Kun henkilöstölle mahdollistetaan yhteisiä sosiaalisia vuorovaikutustilanteita, työntekijät jakavat toisilleen tietoa ja kirkastavat toistensa ajatuksia. Organisaatio voi kehittää liiketoimintaansa ja edistää työntekijöiden oppimista käymällä yhdessä läpi tiimi- ja henkilökohtaisia oivalluksia ja ideoita toimintamalleista ja prosesseista sekä ajatuksia niihin liittyvistä haasteita. Tämän tutkimuksen mukaan digitaalisten muutosten tueksi tarvitaan sosiaalista vuorovaikutusta, tiedonjakoa ja ideoiden kehittämistä.