Käsityönopettajien arviointiosaaminen käytännössä : Opettajien kokemuksia monimateriaalisen käsityön arvioinnista
Piispa, Maisa; Puputti, Jenny (2022-12-19)
Käsityönopettajien arviointiosaaminen käytännössä : Opettajien kokemuksia monimateriaalisen käsityön arvioinnista
(19.12.2022)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301193800
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301193800
Tiivistelmä
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (POPS 2014) arvioinnin linjaukset ovat kouluissa koettu epäselviksi ja tulkinnanvaraisiksi. Opetushallitus koki tarpeelliseksi uudistaa peruskoulun opetussuunnitelman perusteita arvioinnin osalta, jotta kansallinen yhdenvertaisuus toteutuisi. Tämä tutkimus on hyvin ajankohtainen, sillä ensimmäiset uusien arviointikriteerien mukaiset päättöarvioinnit tehtiin keväällä 2022.
Pro gradu -tutkielma oli monimenetelmällinen tutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää peruskoulun monimateriaalisen käsityön arvioinnin käytänteitä sekä kartoittaa käsityön opettajien kokemuksia omasta arviointiosaamisestaan sekä uudistuneista arviointikriteereistä. Määrällisellä tutkimuksella kerättiin tietoa arvioinnin toteuttamisen keinoista, opettajien kokemuksista sekä heidän arviointiosaamisestaan monimateriaalisen käsityön arvioinnissa. Laadullisella tutkimuksella selvitettiin, millaisia kokemuksia opettajilla on omasta arviointiosaamisestaan, arviointia ohjaavista viitekehyksistä sekä monimateriaaliseen käsityöhön liittyvästä sosiokulttuurisesta kontekstista. Tutkimusaineisto muodostuu peruskoulun opettajista. Määrällinen aineisto kerättiin Webropol-kyselyllä, johon saatiin N=98 vastausta. Laadullinen aineisto koottiin teemahaastattelun avulla. Kyselyn kautta saatiin 11 haasteltavaa.
Määrällisen tutkimusaineiston analysoinnin perusteella todettiin opetuksen sisältävän monimateriaalista käsityötä toistuvasti ja monimateriaalisen käsityön arvioinnin vastaavan muun käsityön arviointia. Opettajat kokivat monimateriaalisen käsityön sulautuvan vaivattomasti opetukseen sekä monimateriaalisen käsityön arvioinnin kohtuullisen vaivattomana. Tulosten perusteella voidaan todeta, että se kuinka opettaja monimateriaalisen käsityön määrittelee, oli yhteydessä siihen, miten opetusta toteuttaa, minkälaiseksi oman osaamisensa mieltää, kuinka usein omaa osaamistaan päivittää ja miten haastavaksi monimateriaalisen käsityön arvioinnin kokee. Analysoinnin perusteella voitiin todeta, että tutkinto ja työkokemus olivat yhteydessä siihen, miten monimateriaalista käsityötä toteuttaa ja minkälaiseksi opettaja kokee omat valmiutensa monimateriaalisen käsityön arviointiin, sekä kuinka motivoivaksi arviointi mielletään.
Rakensimme TALiP-viitekehyksen ja arviointiin liittyvän tutkimustiedon pohjalta oman KOAK-viitekehyksen, joka pureutuu käsityön opettajan arviointiosaamiseen käytännössä. Haastatteluiden laadullisella analysoinnilla todettiin, että opettajat kokivat teoreettisen osaamisensa riittäväksi, mutta olivat päivittäneet osaamistaan valmistumisen jälkeen. Suurin osa koki ohjaavista viitekehyksistä, kuten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista olevan heille hyötyä. Opettajat kaipasivat kuitenkin selkeyttä ja konkreettisia työkaluja luokkatyöskentelyyn. Lähes kaikki haastatellut olivat sitä mieltä, ettei monimateriaalisen käsityön arviointi ei ole sen haastavampaa, kuin minkään muunkaan käsityön arviointi. Noin puolet haastateltavista koki koulun käytänteistä olevan apua arvioinnissa. Osa opettajista nosti esille, että mitä pienempi ryhmä sitä laadukkaampaa arviointi on. Yhteydenpidon määrä opettajan ja kodin välillä vaihteli suuresti. Kun opettajilta tiedusteltiin arkipäiväisiä haasteita, joihin he törmäävät arvioidessaan monimateriaalista käsityötä, yleisin haaste oli aikaresurssien puute.
Pro gradu -tutkielma oli monimenetelmällinen tutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää peruskoulun monimateriaalisen käsityön arvioinnin käytänteitä sekä kartoittaa käsityön opettajien kokemuksia omasta arviointiosaamisestaan sekä uudistuneista arviointikriteereistä. Määrällisellä tutkimuksella kerättiin tietoa arvioinnin toteuttamisen keinoista, opettajien kokemuksista sekä heidän arviointiosaamisestaan monimateriaalisen käsityön arvioinnissa. Laadullisella tutkimuksella selvitettiin, millaisia kokemuksia opettajilla on omasta arviointiosaamisestaan, arviointia ohjaavista viitekehyksistä sekä monimateriaaliseen käsityöhön liittyvästä sosiokulttuurisesta kontekstista. Tutkimusaineisto muodostuu peruskoulun opettajista. Määrällinen aineisto kerättiin Webropol-kyselyllä, johon saatiin N=98 vastausta. Laadullinen aineisto koottiin teemahaastattelun avulla. Kyselyn kautta saatiin 11 haasteltavaa.
Määrällisen tutkimusaineiston analysoinnin perusteella todettiin opetuksen sisältävän monimateriaalista käsityötä toistuvasti ja monimateriaalisen käsityön arvioinnin vastaavan muun käsityön arviointia. Opettajat kokivat monimateriaalisen käsityön sulautuvan vaivattomasti opetukseen sekä monimateriaalisen käsityön arvioinnin kohtuullisen vaivattomana. Tulosten perusteella voidaan todeta, että se kuinka opettaja monimateriaalisen käsityön määrittelee, oli yhteydessä siihen, miten opetusta toteuttaa, minkälaiseksi oman osaamisensa mieltää, kuinka usein omaa osaamistaan päivittää ja miten haastavaksi monimateriaalisen käsityön arvioinnin kokee. Analysoinnin perusteella voitiin todeta, että tutkinto ja työkokemus olivat yhteydessä siihen, miten monimateriaalista käsityötä toteuttaa ja minkälaiseksi opettaja kokee omat valmiutensa monimateriaalisen käsityön arviointiin, sekä kuinka motivoivaksi arviointi mielletään.
Rakensimme TALiP-viitekehyksen ja arviointiin liittyvän tutkimustiedon pohjalta oman KOAK-viitekehyksen, joka pureutuu käsityön opettajan arviointiosaamiseen käytännössä. Haastatteluiden laadullisella analysoinnilla todettiin, että opettajat kokivat teoreettisen osaamisensa riittäväksi, mutta olivat päivittäneet osaamistaan valmistumisen jälkeen. Suurin osa koki ohjaavista viitekehyksistä, kuten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista olevan heille hyötyä. Opettajat kaipasivat kuitenkin selkeyttä ja konkreettisia työkaluja luokkatyöskentelyyn. Lähes kaikki haastatellut olivat sitä mieltä, ettei monimateriaalisen käsityön arviointi ei ole sen haastavampaa, kuin minkään muunkaan käsityön arviointi. Noin puolet haastateltavista koki koulun käytänteistä olevan apua arvioinnissa. Osa opettajista nosti esille, että mitä pienempi ryhmä sitä laadukkaampaa arviointi on. Yhteydenpidon määrä opettajan ja kodin välillä vaihteli suuresti. Kun opettajilta tiedusteltiin arkipäiväisiä haasteita, joihin he törmäävät arvioidessaan monimateriaalista käsityötä, yleisin haaste oli aikaresurssien puute.