Raskausajan lievän masennuksen, ahdistuksen sekä kiintymyksen välinen yhteys ja niihin vaikuttavat taustatekijät
Välimaa, Katariina (2023-01-16)
Raskausajan lievän masennuksen, ahdistuksen sekä kiintymyksen välinen yhteys ja niihin vaikuttavat taustatekijät
Välimaa, Katariina
(16.01.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301235143
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301235143
Tiivistelmä
Raskausajan masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden oireet ovat on melko yleisiä, niitä on noin viidesosalla koko raskaaksi tulevasta väestöstä, ja ne saattavat vaikuttaa äidin ja tulevan vauvan välisen kiintymyssuhteen muodostumiseen myöhemmin vauvan synnyttyä. Raskausajan kiintymys kuvaa yksisuuntaista, äidin kokemaa kiintymystä tulevaa vauvaa kohtaan. Raskausajan masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden sekä kiintymyksen välillä on aikaisemmin todettu olevan yhteys. Yleisen ahdistuneisuuden lisäksi raskaana oleva voi tuntea myös erityisesti raskauteen liittyvää ahdistuneisuutta, joka on vähemmän tutkittu ilmiö. Erityisesti raskaudenaikaisen lievän masentuneisuuden, raskauteen liittyvän ahdistuneisuuden ja kiintymyksen välisestä yhteydestä on vielä verrattain vähän tutkimustietoa. Kyseessä olevan tutkielman tavoitteena on selvittää tämän yhteyden luonnetta sekä näiden ilmiöiden taustatekijöitä.
Tutkielma on osa Vuorovaikutteinen ultraääni raskaana olevan naisen tukena -tutkimushanketta, jonka tarkoituksena on kehittää hoitomalli raskaudenaikaisen lievän masennuksen hoitoon. Raskausajan masentuneisuutta mitattiin käyttämällä Edinburgh Postnatal Depression Scale -kyselyä. Raskauteen liittyvää ahdistuneisuutta tutkittiin Pregnancy Related Anxiety Questionnaire Revised 2 -kyselyllä. Äidin kokemaa kiintymystä tulevaa vauvaa kohtaan arvioitiin Maternal Antenatal Attachment Scale -kyselyllä. Näiden mittareiden lisäksi tulevien äitien taustatekijät selvitettiin taustatietolomakkeen avulla.
Raskaudenajan lievän masentuneisuuden ja raskauteen liittyvän ahdistuneisuuden välillä ei löydetty yhteyttä lievästi masentuneiden äitien joukossa. Kiintymyksen ja raskausajan masentuneisuuden välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä yhteys lievästi masentuneiden äitien joukossa. Lisäksi kiintymyksen laatu oli merkitsevässä yhteydessä äidin raportoimaan pelkoon synnytyksestä ja huoleen lapsesta. Taustatekijöistä ensisynnyttäjyys sekä äidin ikä olivat yhteydessä äidin kokemaan raskauteen liittyvään ahdistuneisuuteen raskausaikana. Lisäksi ensisynnyttäjyys oli positiivisesti yhteydessä äidin kokemaan kiintymykseen.
Tulosten perusteella näyttää, että raskaudenaikaiset lievät masennusoireet ja uudelleensynnyttäjyys heikentävät odottavan naisen kiintymyksen tunnetta syntymätöntä vauvaansa kohtaan, mutta raskaudenaikaiset ahdistuneisuusoireet eivät. Lisäksi masennusoireet ja raskauteen liittyvä ahdistuneisuus näyttävät olevan erillisiä ilmiöitä.
Tutkielma on osa Vuorovaikutteinen ultraääni raskaana olevan naisen tukena -tutkimushanketta, jonka tarkoituksena on kehittää hoitomalli raskaudenaikaisen lievän masennuksen hoitoon. Raskausajan masentuneisuutta mitattiin käyttämällä Edinburgh Postnatal Depression Scale -kyselyä. Raskauteen liittyvää ahdistuneisuutta tutkittiin Pregnancy Related Anxiety Questionnaire Revised 2 -kyselyllä. Äidin kokemaa kiintymystä tulevaa vauvaa kohtaan arvioitiin Maternal Antenatal Attachment Scale -kyselyllä. Näiden mittareiden lisäksi tulevien äitien taustatekijät selvitettiin taustatietolomakkeen avulla.
Raskaudenajan lievän masentuneisuuden ja raskauteen liittyvän ahdistuneisuuden välillä ei löydetty yhteyttä lievästi masentuneiden äitien joukossa. Kiintymyksen ja raskausajan masentuneisuuden välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä yhteys lievästi masentuneiden äitien joukossa. Lisäksi kiintymyksen laatu oli merkitsevässä yhteydessä äidin raportoimaan pelkoon synnytyksestä ja huoleen lapsesta. Taustatekijöistä ensisynnyttäjyys sekä äidin ikä olivat yhteydessä äidin kokemaan raskauteen liittyvään ahdistuneisuuteen raskausaikana. Lisäksi ensisynnyttäjyys oli positiivisesti yhteydessä äidin kokemaan kiintymykseen.
Tulosten perusteella näyttää, että raskaudenaikaiset lievät masennusoireet ja uudelleensynnyttäjyys heikentävät odottavan naisen kiintymyksen tunnetta syntymätöntä vauvaansa kohtaan, mutta raskaudenaikaiset ahdistuneisuusoireet eivät. Lisäksi masennusoireet ja raskauteen liittyvä ahdistuneisuus näyttävät olevan erillisiä ilmiöitä.
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineisto, joilla on samankaltaisia nimekkeitä, tekijöitä tai asiasanoja.
-
Raskausajan tupakointia koskeva kommunikaatio äitiysneuvolan vastaanotolla
Piispanen, Anu (Turun yliopisto, 16.06.2016)Suomalaiset terveydenhoitajat keskustelevat tupakoinnista raskaana olevien naisten kanssa äitiysneuvolan ensikäynniltä alkaen. Silti raskaana olevien naisten tupakointi ei ole vähentynyt samaan tapaan kuin muissa Pohjoismaissa. ... -
Raskausajan tupakointia koskeva kommunikaatio äitiysneuvolan vastaanotolla
Piispanen, Anu (Turun yliopisto, 27.09.2016)Suomalaiset terveydenhoitajat keskustelevat tupakoinnista raskaana olevien naisten kanssa äitiysneuvolan ensikäynniltä alkaen. Silti raskaana olevien naisten tupakointi ei ole vähentynyt samaan tapaan kuin muissa Pohjoismaissa. ...avoin -
Raskausajan ja lapsivuodeajan unihäiriöt
Lampio, Anna (Turun yliopisto, 21.03.2016)Tämän kirjallisuuskatsauksen on tarkoitus tarkastella raskauden ja lapsivuoteen aikaisia unihäiriöitä. Erityisesti mielenkiinnon kohteena ovat unettomuus, levottomat jalat –oireyhtymä, masennus ja muutokset unen arkkitehtuurissa. ...