Pedagoginen johtajuus kielellisesti ja kulttuurisesti moninaisissa varhaiskasvatuksen työyhteisöissä : Työntekijöiden näkökulmia pedagogiseen johtajuuteen

Abstract

Miten varhaiskasvatuksen pedagogiseen johtamiseen vaikuttaa, jos yksi tai useampi työyhteisön jäsen tulee kielellisesti tai kulttuurisesti erilaisista taustoista? Työyhteisössä pedagoginen johtaminen ja toimintakulttuurin luominen kuuluu johtajan työnkuvaan, mutta se tapahtuu vuorovaikutuksessa koko työyhteisön kanssa. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on kuvata mitä kielellisesti ja kulttuurisesti moninanen työyhteisö kokee varhaiskasvatuksen pedagogisen johtamisen olevan sekä miten se vaikuttaa työhyvinvointiin ja varhaiskasvatuksen laatuun? Fenomenografisen tutkimuksen aineisto koostui kymmenen varhaiskasvatuksessa työskentelevän henkilön haastatteluista. Tutkimus on toteutettu yhteisöissä, joissa vähintään yksi tiimin jäsen on kielellisesti tai kulttuurisesti moninaisesta taustasta. Osallistujista osa toimii varhaiskasvatuksen opettajina ja osa varhaiskasvatuksen lastenhoitajina. Tutkimusaineisto koostuu avoimista haastatteluista sekä tutkijan tekemästä tutkimuspäiväkirjasta. Aineisto luokiteltiin ja kategorisoitiin nojaten fenomenografiseen tutkimusperinteeseen ja analysoitiin pedagogisen johtamiseen, työhyvinvointiin sekä kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden nostamien teorioihin peilaten. Tutkimuksen luotettavuuden mittarina nojataan triangulaatioon. Tämän tutkimuksen perusteella työntekijän hyvinvoinnilla tuntuu olevan vahva yhteys varhaiskasvatuksen laatuun, sekä pedagogisella johtamisella tuntuu olevan vahva yhteys työntekijän hyvinvointiin. Tutkimuksessa haastateltavat kokevat kielellisesti ja kulttuurisesti moninaisen työyhteisön rikkaudeksi ja voimavaraksi. Hyvä pedagoginen johtaminen haastaa toimintakulttuuria muokkautumaan ennakkoluulottomaksi, keskustelevaksi ja alati kehittyväksi. Tämän tutkimuksen osallistujat olivat jo kokeneet ensimmäiset kulttuuri-identiteetin kohtaamiset ja sen aiheuttamat ravistelut. He kokivat moninaisuuden ja inkluusion arvot omikseen. Tutkimuksen osallistujat kokivat, että työntekijöiden kielitaito helpottaa arjen vuorovaikutustilanteita perheiden kanssa ja toisaalta antaa samaistumisen malleja eri taustoista tuleville lapsille. Lisäksi oman kulttuuri- identiteetin ja ennakkoluulojen havainnointi on arkipäiväistä ja keskustelua käydään usein niin arjessa, kuin pedagogisen johtamisen rakenteiden kautta. Haasteena tutkimukseen osallistujat kokivat arjessa keskustelulle tarvittavan ajan järjestämisen, muuttuvat tilanteet, kuten sairastumiset ja poissaolot sekä päätöksen teon, joka ei vahvista tarvittavia laatutekijöitä. Tutkimukseen tuntui osallistuneen työssään hyvinvoivia ja työyhteisönsä pedagogista johtamista laadukkaaksi kuvaavia henkilöitä. Tämä tosiseikka liittyy varmasti eniten siihen, että vähemmän työssään jaksavia on vaikea saada innostumaan tutkimuksesta. Toisaalta tutkimuksen tulosta saattaa jopa selkeyttää yhtenäinen tausta.