Troponiini T:n käyttö rintakipupotilailla
Mäkinen, Henna (2023-01-20)
Troponiini T:n käyttö rintakipupotilailla
Mäkinen, Henna
(20.01.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301255819
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301255819
Tiivistelmä
Troponiini T ja troponiini I ovat sepelvaltimotautikohtauksen diagnostiikassa käytettyjä
sydänlihasvaurion merkkiaineita. Nykyään kliiniseen käyttöön suositellaan herkkää
troponiinitestausta. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on vakiintunut käyttöön herkkä troponiini
T sydänlihasvaurion merkkiaineena. Potilaalla, jolla epäillään akuuttia sepelvaltimotautitapahtumaa yli
raja-arvon kohonnut troponiini sekä troponiinin muutos 1-3 tunnin kontrollinäytteessä on diagnostinen
sydänlihasiskemialle. Monet tekijät aiheuttavat kuitenkin troponiinien nousua ilman sydäninfarktia.
Näitä ovat esimerkiksi munuaisten ja sydämen vajaatoiminta, nopeat rytmihäiriöt sekä kriittiset
sairaustilat. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää TYKS Akuutissa asioineiden rintakipupotilaiden
kardiologisia diagnooseja ja toimenpiteitä sekä troponiini T:n käyttäytymistä näillä potilailla.
Retrospektiivisessä rekisteritutkimuksessamme tutkittiin 1.1.2019-30.6.2019 TYKS Akuuttiin
tulosyyllä ”rintakipu” kirjatut yli 18-vuotiaat potilaat. Aineistoon valittiin ne potilaat, jotka olivat
tavanneet lääkärin Turun toimipisteessä. Näiden potilaiden hoitotiedot haettiin päivystysalueella
käytettävästä Spider-tietojärjestelmästä. Kliininen tietopalvelu haki näiden potilaiden osalta
päivystyksestä tilatut laboratoriotutkimukset tulopäivältä ja sitä seuraavalta päivältä sekä kardiologiset
diagnoosi- ja toimenpidekoodit päivystyskäyntiä seuranneilta 60 vuorokaudelta. Lisäksi hoitotiedoista
haettiin osastohoitopäivät TYKS:n kardiologisilla vuodeosastoilla ja akuutilla sisätautiosastolla.
Uusintakäynniksi luettiin samalla ajanjaksolla tehdyt päivystyskäynnit samalla tulosyyllä.
Lopulliseksi aineistoksi muodostui 1616 potilasta. 51,7 prosenttia oli miehiä. Potilaiden ikä oli
keskimäärin 61,2 vuotta. 70-vuotiaita tai vanhempia oli 39,9 prosenttia potilaista. 30,3 prosenttia
potilaista tuli ensihoidon tuomana päivystykseen. Nämä potilaat olivat keskimäärin vanhempia (69,2
vs 57,7 vuotta) ja päätyivät useammin osastohoitoon (38,4 vs 21,7 %). TnT oli epästabiili 82 potilaalla
ja tulonäytteen TnT oli diagnostinen 10 prosentilla potilaista. Jos GFR oli alle 30, ei yhdelläkään
potilaalla ollut TnT alle 5 eli sepelvaltimotautikohtauksen poissulkeva. Koronaariangiografia tehtiin
yhteensä 15,2 prosentille potilaista. 214 potilaalla todettiin sydäninfarkti ilman ST-nousua ja 75
potilaalla epästabiili angina pectoris. Sydäninfarkti ilman ST-nousua oli yleisempi miehillä kuin
naisilla (17,0 vs 9,8 %). Tuloksemme ovat linjassa kirjallisuuden kanssa. Munuaisten vajaatoiminta
vaikeuttaa troponiinidiagnostikkaa huomattavasti, joten näiden potilaiden kohdalla troponiiniarvoon
on syytä kiinnittää erityistä huomiota.
sydänlihasvaurion merkkiaineita. Nykyään kliiniseen käyttöön suositellaan herkkää
troponiinitestausta. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on vakiintunut käyttöön herkkä troponiini
T sydänlihasvaurion merkkiaineena. Potilaalla, jolla epäillään akuuttia sepelvaltimotautitapahtumaa yli
raja-arvon kohonnut troponiini sekä troponiinin muutos 1-3 tunnin kontrollinäytteessä on diagnostinen
sydänlihasiskemialle. Monet tekijät aiheuttavat kuitenkin troponiinien nousua ilman sydäninfarktia.
Näitä ovat esimerkiksi munuaisten ja sydämen vajaatoiminta, nopeat rytmihäiriöt sekä kriittiset
sairaustilat. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää TYKS Akuutissa asioineiden rintakipupotilaiden
kardiologisia diagnooseja ja toimenpiteitä sekä troponiini T:n käyttäytymistä näillä potilailla.
Retrospektiivisessä rekisteritutkimuksessamme tutkittiin 1.1.2019-30.6.2019 TYKS Akuuttiin
tulosyyllä ”rintakipu” kirjatut yli 18-vuotiaat potilaat. Aineistoon valittiin ne potilaat, jotka olivat
tavanneet lääkärin Turun toimipisteessä. Näiden potilaiden hoitotiedot haettiin päivystysalueella
käytettävästä Spider-tietojärjestelmästä. Kliininen tietopalvelu haki näiden potilaiden osalta
päivystyksestä tilatut laboratoriotutkimukset tulopäivältä ja sitä seuraavalta päivältä sekä kardiologiset
diagnoosi- ja toimenpidekoodit päivystyskäyntiä seuranneilta 60 vuorokaudelta. Lisäksi hoitotiedoista
haettiin osastohoitopäivät TYKS:n kardiologisilla vuodeosastoilla ja akuutilla sisätautiosastolla.
Uusintakäynniksi luettiin samalla ajanjaksolla tehdyt päivystyskäynnit samalla tulosyyllä.
Lopulliseksi aineistoksi muodostui 1616 potilasta. 51,7 prosenttia oli miehiä. Potilaiden ikä oli
keskimäärin 61,2 vuotta. 70-vuotiaita tai vanhempia oli 39,9 prosenttia potilaista. 30,3 prosenttia
potilaista tuli ensihoidon tuomana päivystykseen. Nämä potilaat olivat keskimäärin vanhempia (69,2
vs 57,7 vuotta) ja päätyivät useammin osastohoitoon (38,4 vs 21,7 %). TnT oli epästabiili 82 potilaalla
ja tulonäytteen TnT oli diagnostinen 10 prosentilla potilaista. Jos GFR oli alle 30, ei yhdelläkään
potilaalla ollut TnT alle 5 eli sepelvaltimotautikohtauksen poissulkeva. Koronaariangiografia tehtiin
yhteensä 15,2 prosentille potilaista. 214 potilaalla todettiin sydäninfarkti ilman ST-nousua ja 75
potilaalla epästabiili angina pectoris. Sydäninfarkti ilman ST-nousua oli yleisempi miehillä kuin
naisilla (17,0 vs 9,8 %). Tuloksemme ovat linjassa kirjallisuuden kanssa. Munuaisten vajaatoiminta
vaikeuttaa troponiinidiagnostikkaa huomattavasti, joten näiden potilaiden kohdalla troponiiniarvoon
on syytä kiinnittää erityistä huomiota.