Verbaaliset kuulohallusinaatiot: psykoosi vai dissosiaatio?
Rytinki, Tuomas (2023-01-06)
Verbaaliset kuulohallusinaatiot: psykoosi vai dissosiaatio?
Rytinki, Tuomas
(06.01.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301276231
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301276231
Tiivistelmä
Verbaalisia kuulohallusinaatioita esiintyy oireena psykoosisairauksissa ja dissosiatiivissa häiriöissä sekä monissa neurologisissa ja elimellisissä tiloissa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella verbaalisten kuulohallusinaatioiden ominaisuuksia, niiden esiintymistä psykoosisairauksissa ja dissosiatiivisissa häiriöissä sekä tarkastella verbaalisten kuulohallusinaatioiden erotusdiagnostiikkaa näissä tiloissa. Tämä opinnäytetyö on kirjallisuuskatsaus, jonka tietokantalähteinä on käytetty pääasiassa PubMed-, PsycINFO- ja Medic-tietokantoja. Lisäksi lähteenä on käytetty Suomen Lääkärilehdessä ja Duodecim-lehdessä julkaistuja suomenkielisiä artikkeleja sekä suomalaista Käypä Hoito -suositusta. Tarkasteltu kirjallisuus sisältää tutkimusartikkeleja, katsausartikkeleja, systemaattisia katsauksia sekä metaanalyysejä. Katsauksessa tarkastellaan aluksi verbaalisten kuulohallusinaatioiden määritelmää, luokittelua ja selitysmalleja. Tämän jälkeen käsitellään verbaalisten kuulohallusinaatioiden ominaisuuksia sekä eroavaisuuksia skitsofreniassa ja dissosiatiivisessa identiteettihäiriössä. Lopuksi käsitellään verbaalisten kuulohallusinaatioiden hoidollisia näkökulmia. Tarkastelun tuloksena verbaalisten kuulohallusinaatioiden ominaisuudet eivät pääosin eroa toisistaan skitsofreniapotilaiden ja dissosiatiivista identiteettihäiriötä (DID) sairastavien potilaiden välillä tehdyissä tutkimuksissa. Ainoina eroina todettiin äänten myöhäisempi alkamisikä skitsofreniapotilailla sekä lapsiäänten suurempi esiintyvyys DID-potilailla. Verbaalisten kuulohallusinaatioiden ominaisuuksien tarkastelun hyöty ei ole ensisijaisesti erotusdiagnostinen, mutta ominaisuuksilla voi olla hoidollista merkitystä.