Sokerihemoglobiinin ja valtimotautien klassisten riskitekijöiden yhteys

Abstract

Valtimotaudit ja niiden riskitekijät ovat suomalaisessa väestössä yleisiä. Valtimotaudit aiheuttavat yhä merkittävän osan kuolemista ja niillä on myös suuri kansantaloudellinen merkitys. Sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden on todettu altistavan valtimotaudeille ja niiden vakaville päätetapahtumille. Valtimotautien riskitekijöitä on tunnistettu yli 200, mutta merkittävimmät niistä ovat mm. dyslipidemiat, kohonnut verenpaine ja ylipaino. Sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden tunnistamisessa käytetään sokerihemoglobiinia HbA1c. Tämän opinnäytetyön aiheena on sokerihemoglobiinin HbA1c:n ja valtimotautien muiden riskitekijöiden yhteys. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten HbA1c:n perusteella normoglykeemisiin, esidiabeetikoihin ja diabeetikoihin luokiteltujen työssäkäyvien henkilöiden muut valtimotautien perinteiset riskitekijät jakautuvat. Opinnäytetyön ensimmäinen osa on kirjallisuuskatsaus sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden ja valtimotautien patogeneesistä, luokittelusta, diagnosoinnista ja riskitekijöistä. Opinnäytetyön toisessa osassa tarkasteltiin sokerihemoglobiinin ja valtimotekijöiden muiden perinteisten riskitekijöiden yhteyttä työikäisillä. Opinnäytetyön tutkimusaineistona käytettiin PORTAAT-tutkimuksessa (PORi To Aid Against Threats) vuonna 2014 kerättyä dataa. PORTAAT-tutkimuksessa kartoitettiin 836 Porin kaupungin työntekijän valtimotautien riskitekijöitä laboratoriokokeilla, fysiologisilla mittauksilla ja kyselylomakkeilla. Tutkittavat jaettiin HbA1c-arvon perusteella kolmeen ryhmään ja opinnäytetyössä tarkasteltiin valtimotautien muiden riskitekijöiden esiintymistä näissä ryhmissä tilastollisin menetelmin. HbA1c:n perusteella tutkittavista 783 (94 %) luokiteltiin normoglykeemisiksi, 41 (4,9 %) esidiabeetikoiksi ja 12 (1,4 %) diabeetikoiksi. HbA1c:n suurenemisella havaittiin olevan tilastollisesti merkitsevä yhteys plasman triglyseridipitoisuuden suurenemiseen ja HDL-pitoisuuden alenemiseen sekä korkeampaan verenpainetasoon ja painoindeksiin. Ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa LDL-kolesterolin ja kokonaiskolesterolin pitoisuuksissa. Opinnäytetyön tulokset vahvistavat aiempaa käsitystä siitä, että valtimotautien riskitekijät ovat yleisiä sokeriaineenvaihdunnan häiriöissä.