Ehdottomuusperiaate ulkomailla alaikäisenä solmitun avioliiton tunnustamisharkinnassa
Hannukkala, Miia (2023-01-13)
Ehdottomuusperiaate ulkomailla alaikäisenä solmitun avioliiton tunnustamisharkinnassa
Hannukkala, Miia
(13.01.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023020926542
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023020926542
Tiivistelmä
Alaikäisavioliitto nähdään Suomessa ja kansainvälisellä tasolla yhä enenevissä määrin lapsen oikeuksia
rikkovana käytäntönä. Vaikka Suomen avioliittolain mukaan vähimmäisikä avioliiton solmimiselle on
nykyisin ilman poikkeuksia 18 vuotta, voivat alaikäisavioliitot tulla myös Suomessa arvioinnin
kohteeksi erityisesti ulkomailla alaikäisenä solmittujen avioliittojen kautta.
Tutkielma käsittelee ehdottomuus- eli ordre public -periaatteen soveltamista ulkomailla alaikäisenä
solmitun avioliiton tunnustamisharkinnassa Suomessa. Ehdottomuusperiaatteen nojalla voidaan
ulkomailla alaikäisenä solmittu avioliitto jättää Suomessa tunnustamatta, mikäli sen tunnustaminen
rikkoisi oikeusjärjestyksemme perusteita. Tutkielma rajautuu niihin tilanteisiin, joissa ainakin toinen
puolisoista on yhä alaikäinen avioliittoa koskevan tunnustamisharkinnan hetkellä. Tutkimuskysymys
on, milloin ehdottomuusperiaatteen soveltamiskynnys täyttyy ulkomailla alaikäisenä solmitun avioliiton
tunnustamisharkinnassa lapsen edun, perhe-elämän suojan sekä avioliiton vapaaehtoisuuden suhteen.
Tutkielmassa hyödynnetään lainopillista tutkimusmetodia ja oikeushistoriallista lähestymistapaa.
Tutkielma sisältää myös de lege ferenda -kannanottoja. Oikeuslähteinä on oikeuskirjallisuutta,
lainvalmisteluaineistoa, voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä kansainvälisiä sopimuksia ja suosituksia.
Pitkin tutkielmaa tuodaan esiin myös relevanttia oikeuskäytäntöä Suomesta ja Euroopan
ihmisoikeustuomioistuimesta.
Tutkielmassa osoitetaan, että ehdottomuusperiaatteen soveltamiskynnys täyttyy lapsen edun osalta,
koska oikeusjärjestyksemme mukaan on selkeästi lapsen etu olla olematta avioliitossa. Ulkomainen
alaikäisavioliitto voidaan siten jättää ehdottomuusperiaatteen nojalla tunnustamatta vedoten lapsen
etuun. Tutkielmassa osoitetaan myös, että perhe-elämän suoja ei ole esteenä alaikäisavioliiton
tunnustamatta jättämiselle ehdottomuusperiaatetta soveltamalla silloin, kun ainakin toinen puolisoista
on yhä alaikäinen, sillä perhe-elämä ei yleensä ole ehtinyt muodostua niin vakiintuneeksi, että olisi syytä
tunnustaa selkeästi oikeusjärjestyksemme vastainen alaikäisavioliitto. Avioliiton vapaaehtoisuuden
osalta käy yksiselitteisesti ilmi, että pakottamalla syntynyt avioliitto voidaan ja pääsääntöisesti tulee
jättää ehdottomuusperiaatetta soveltamalla tunnustamatta, ellei puolisot vapaasta tahdostaan
myöhemmin täysi-ikäisinä ilmaise haluavansa pysyä avioliitossa.
rikkovana käytäntönä. Vaikka Suomen avioliittolain mukaan vähimmäisikä avioliiton solmimiselle on
nykyisin ilman poikkeuksia 18 vuotta, voivat alaikäisavioliitot tulla myös Suomessa arvioinnin
kohteeksi erityisesti ulkomailla alaikäisenä solmittujen avioliittojen kautta.
Tutkielma käsittelee ehdottomuus- eli ordre public -periaatteen soveltamista ulkomailla alaikäisenä
solmitun avioliiton tunnustamisharkinnassa Suomessa. Ehdottomuusperiaatteen nojalla voidaan
ulkomailla alaikäisenä solmittu avioliitto jättää Suomessa tunnustamatta, mikäli sen tunnustaminen
rikkoisi oikeusjärjestyksemme perusteita. Tutkielma rajautuu niihin tilanteisiin, joissa ainakin toinen
puolisoista on yhä alaikäinen avioliittoa koskevan tunnustamisharkinnan hetkellä. Tutkimuskysymys
on, milloin ehdottomuusperiaatteen soveltamiskynnys täyttyy ulkomailla alaikäisenä solmitun avioliiton
tunnustamisharkinnassa lapsen edun, perhe-elämän suojan sekä avioliiton vapaaehtoisuuden suhteen.
Tutkielmassa hyödynnetään lainopillista tutkimusmetodia ja oikeushistoriallista lähestymistapaa.
Tutkielma sisältää myös de lege ferenda -kannanottoja. Oikeuslähteinä on oikeuskirjallisuutta,
lainvalmisteluaineistoa, voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä kansainvälisiä sopimuksia ja suosituksia.
Pitkin tutkielmaa tuodaan esiin myös relevanttia oikeuskäytäntöä Suomesta ja Euroopan
ihmisoikeustuomioistuimesta.
Tutkielmassa osoitetaan, että ehdottomuusperiaatteen soveltamiskynnys täyttyy lapsen edun osalta,
koska oikeusjärjestyksemme mukaan on selkeästi lapsen etu olla olematta avioliitossa. Ulkomainen
alaikäisavioliitto voidaan siten jättää ehdottomuusperiaatteen nojalla tunnustamatta vedoten lapsen
etuun. Tutkielmassa osoitetaan myös, että perhe-elämän suoja ei ole esteenä alaikäisavioliiton
tunnustamatta jättämiselle ehdottomuusperiaatetta soveltamalla silloin, kun ainakin toinen puolisoista
on yhä alaikäinen, sillä perhe-elämä ei yleensä ole ehtinyt muodostua niin vakiintuneeksi, että olisi syytä
tunnustaa selkeästi oikeusjärjestyksemme vastainen alaikäisavioliitto. Avioliiton vapaaehtoisuuden
osalta käy yksiselitteisesti ilmi, että pakottamalla syntynyt avioliitto voidaan ja pääsääntöisesti tulee
jättää ehdottomuusperiaatetta soveltamalla tunnustamatta, ellei puolisot vapaasta tahdostaan
myöhemmin täysi-ikäisinä ilmaise haluavansa pysyä avioliitossa.