Ehdottomuusperiaate ulkomailla alaikäisenä solmitun avioliiton tunnustamisharkinnassa

Abstract

Alaikäisavioliitto nähdään Suomessa ja kansainvälisellä tasolla yhä enenevissä määrin lapsen oikeuksia rikkovana käytäntönä. Vaikka Suomen avioliittolain mukaan vähimmäisikä avioliiton solmimiselle on nykyisin ilman poikkeuksia 18 vuotta, voivat alaikäisavioliitot tulla myös Suomessa arvioinnin kohteeksi erityisesti ulkomailla alaikäisenä solmittujen avioliittojen kautta.

Tutkielma käsittelee ehdottomuus- eli ordre public -periaatteen soveltamista ulkomailla alaikäisenä solmitun avioliiton tunnustamisharkinnassa Suomessa. Ehdottomuusperiaatteen nojalla voidaan ulkomailla alaikäisenä solmittu avioliitto jättää Suomessa tunnustamatta, mikäli sen tunnustaminen rikkoisi oikeusjärjestyksemme perusteita. Tutkielma rajautuu niihin tilanteisiin, joissa ainakin toinen puolisoista on yhä alaikäinen avioliittoa koskevan tunnustamisharkinnan hetkellä. Tutkimuskysymys on, milloin ehdottomuusperiaatteen soveltamiskynnys täyttyy ulkomailla alaikäisenä solmitun avioliiton tunnustamisharkinnassa lapsen edun, perhe-elämän suojan sekä avioliiton vapaaehtoisuuden suhteen. Tutkielmassa hyödynnetään lainopillista tutkimusmetodia ja oikeushistoriallista lähestymistapaa. Tutkielma sisältää myös de lege ferenda -kannanottoja. Oikeuslähteinä on oikeuskirjallisuutta, lainvalmisteluaineistoa, voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä kansainvälisiä sopimuksia ja suosituksia. Pitkin tutkielmaa tuodaan esiin myös relevanttia oikeuskäytäntöä Suomesta ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta.

Tutkielmassa osoitetaan, että ehdottomuusperiaatteen soveltamiskynnys täyttyy lapsen edun osalta, koska oikeusjärjestyksemme mukaan on selkeästi lapsen etu olla olematta avioliitossa. Ulkomainen alaikäisavioliitto voidaan siten jättää ehdottomuusperiaatteen nojalla tunnustamatta vedoten lapsen etuun. Tutkielmassa osoitetaan myös, että perhe-elämän suoja ei ole esteenä alaikäisavioliiton tunnustamatta jättämiselle ehdottomuusperiaatetta soveltamalla silloin, kun ainakin toinen puolisoista on yhä alaikäinen, sillä perhe-elämä ei yleensä ole ehtinyt muodostua niin vakiintuneeksi, että olisi syytä tunnustaa selkeästi oikeusjärjestyksemme vastainen alaikäisavioliitto. Avioliiton vapaaehtoisuuden osalta käy yksiselitteisesti ilmi, että pakottamalla syntynyt avioliitto voidaan ja pääsääntöisesti tulee jättää ehdottomuusperiaatetta soveltamalla tunnustamatta, ellei puolisot vapaasta tahdostaan myöhemmin täysi-ikäisinä ilmaise haluavansa pysyä avioliitossa.