DevOps-toimintamallin yhteensovittaminen ohjelmistoarkkitehtuuriin – onnistumiset ja ratkaisut
Pihamaa, Laura (2023-01-20)
DevOps-toimintamallin yhteensovittaminen ohjelmistoarkkitehtuuriin – onnistumiset ja ratkaisut
Pihamaa, Laura
(20.01.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023020926503
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023020926503
Tiivistelmä
Ohjelmistotuotannossa käytetyn devOps-toimintamallin tavoitteena on automatisoida tuotannon eri vaiheita sekä nopeuttaa ohjelmiston tuotantosyklejä. DevOps-toimintamallin tarkoituksena on vastata paremmin nykyisiin liiketoiminnan tarpeisiin, jossa ohjelmistokehityksen tulisi toimia ad-hoc tyylisesti asiakaspalautteen pohjalta.
Jotta devOps voidaan ottaa onnistuneesti käyttöön ohjelmistossa, tulee ohjelmiston rakenteen sopia devOps-toimintamallin mukaiseen kehittämiseen. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaiset piirteet ohjelmistorakenteessa ovat johtaneet devOpsin onnistuneeseen käyttöönottoon ja millaisia ratkaisuja devOps-implementoinnissa tulisi ottaa huomioon, jotta mallista tulee toimiva.
Tutkielman teoria esittelee devOps-toimintamallin historiaa, mallin tyypillisiä ominaisuuksia sekä devOps-tyyppisessä kehittämisessä käytettyjä työkaluja. Toisessa teorialuvussa esitellään kolme ohjelmistoarkkitehtuuria, monolittiinen, SOA- sekä mikropalvelumalli, sekä selvitetään devOpsin ja ohjelmistoarkkitehtuurin käsittelyä aiemmassa kirjallisuudessa. Tutkielma on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena, ja tutkimuksen empiria on kerätty puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Tulokset on johdettu empirian analysoinnin sekä kirjallisuudesta kerätyn aineiston pohjalta.
Jotta devOps voidaan ottaa onnistuneesti käyttöön ohjelmistossa, tulee ohjelmiston rakenteen sopia devOps-toimintamallin mukaiseen kehittämiseen. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaiset piirteet ohjelmistorakenteessa ovat johtaneet devOpsin onnistuneeseen käyttöönottoon ja millaisia ratkaisuja devOps-implementoinnissa tulisi ottaa huomioon, jotta mallista tulee toimiva.
Tutkielman teoria esittelee devOps-toimintamallin historiaa, mallin tyypillisiä ominaisuuksia sekä devOps-tyyppisessä kehittämisessä käytettyjä työkaluja. Toisessa teorialuvussa esitellään kolme ohjelmistoarkkitehtuuria, monolittiinen, SOA- sekä mikropalvelumalli, sekä selvitetään devOpsin ja ohjelmistoarkkitehtuurin käsittelyä aiemmassa kirjallisuudessa. Tutkielma on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena, ja tutkimuksen empiria on kerätty puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Tulokset on johdettu empirian analysoinnin sekä kirjallisuudesta kerätyn aineiston pohjalta.