Ennenaikaisesti syntyneiden kaksosten kehitys

Abstract

Merkittävä osa kaksosista syntyy ennenaikaisesti. Sekä keskosuus että kaksosuus ovat mahdollisia riskitekijöitä lapsen normaalille kehitykselle. Ennenaikaisuuteen liittyvä aivojen normaalin kehityksen häiriintyminen sekä elämän alkuvaiheen stressi voivat vaarantaa lapsen normaalin kehityksen. Kaksosuus puolestaan voi vaikuttaa negatiivisesti esimerkiksi lapsen kielelliseen kehitykseen. Niin keskosuus kuin kaksosuuskin voivat vaikuttaa negatiivisesti lapsen psykososiaaliseen kehitykseen. Tämän tutkimuksen alkuperäisenä tarkoituksena oli kartoittaa tietoa olemassa olevien julkaisujen perusteella keskoskaksosten psykososiaalisesta kehityksestä ja sen riskitekijöistä. Keskoskaksosten psykososiaalista kehitystä käsitteleviä artikkeleita ei kuitenkaan löytynyt. Tämän vuoksi aihetta laajennettiin koskemaan myös muita kehityksen osa-alueita sekä vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta. Menetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta. Aineistona käytettiin PubMed-tietokannasta hakulausekkeella löytyneitä artikkeleita, sekä hakutuloksen artikkelien viitteistä poimittuja artikkeleita. Valikoidut artikkelit käsittelivät kognitiivista ja neurologista kehitystä, psykiatristen sairauksien esiintyvyyttä sekä äidin ja lapsen vuorovaikutusta. Katsauksessa on tutkimuksia, joissa keskoskaksosten neurologinen kehitys oli samanlaista keskosyksösiin verrattuna, mutta myös tutkimuksia, joissa oli eroja näiden kahden ryhmän välillä. Erot keskittyivät lähinnä kielelliseen kehitykseen, jonka havaittiin olevan heikompi keskoskaksosilla. Neurologisessa ja muussa kognitiivisessa kehityksessä ei merkittäviä eroja havaittu. Kaksosuuden havaittiin vaikuttavan negatiivisesti äidin ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen. Hyvin ennenaikaisilla havaittiin enemmän psykiatrisia diagnooseja, mutta kaksosuuden ei haivittu lisäävän riskiä. Tässä tutkimuksessa ei pystytty selvittämään keskoskaksosten psykososiaalista kehitystä. Tutkimustavoitteen laajentamisen myötä keskoskaksosilla todettiin olevan riskitekijöitä erilaisille kehityksen häiriöille, mutta osassa tutkimuksista tulokset olivat kuitenkin verrattavissa keskosyksösiin. Keskoskaksosten kokonaiskehitystä käsitteleviä julkaisuja on vähän, ja ne ovat keskenään hyvin erilaisia. Jatkossa tarvitaan lisää tutkimustietoa keskoskaksosten kognitiivisesta ja etenkin psykososiaalisesta kehityksestä ja sen riskitekijöistä keskosyksösiin verrattuna, jotta sekä lapsille sekä vanhemmille osattaisiin antaa riittävästi ja oikeanlaista tukea normaalin psykososiaalisen ja kognitiivisen kehityksen turvaamiseksi.