Construct validity of 12-item world health organization disability assessment schedule (whodas 2.0) among people with chronic low back pain
Bärlund, Esa (2023-03-17)
Construct validity of 12-item world health organization disability assessment schedule (whodas 2.0) among people with chronic low back pain
Bärlund, Esa
(17.03.2023)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9136-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9136-5
Tiivistelmä
In order to ensure the effectiveness of the prevention, treatment and rehabilitation of low back pain, the assessment of the level of disability requires reliable scales, including patient-reported outcome measures. The main aim of this thesis was to explore the construct validity of the 12-item self-administered WHO Disability Assessment Schedule 2.0 (WHODAS 2.0).
This study evaluated internal consistency, factor structure and psychometric properties of the WHODAS 2.0. Additionally, the psychometric properties of the Oswestry Disability Index (ODI) were evaluated. The psychometric properties of WHODAS 2.0 were also assessed through a systematic review. The study used cross-sectional data from the Turku ICF Study, which covered 1,988 patients (65% women) with low back pain who had visited an outpatient Physical and Rehabilitation Medicine clinic between 2015 and 2017. The samples of the studies varied from 501 (Study I) up to 1,379 (Study V) participants. Internal consistency was assessed using Cronbach’s alpha. Construct structure was evaluated by exploratory and confirmatory factor analyses. Psychometric properties were assessed using item response theory analysis. The convergent validity of WHODAS 2.0 was assessed by inspecting correlations between the WHODAS 2.0, the ODI and a pain numeric rating scale.
The internal consistency of WHODAS 2.0 was good. The exploratory factor analysis revealed two retained factors. The ability to discriminate between all the items was high or perfect with a shift towards higher levels of disability. The correlation between pain severity, measured by a numeric rating scale, and functioning level, measured by the WHODAS 2.0, was weak to moderate, with slightly stronger associations in the physical domains of functioning. When comparing the WHODAS 2.0 with the ODI, items defining physical functioning mostly showed stronger correlations than items defining social or psychological functioning.
It seems that the 12-item self-administered WHODAS 2.0 is an internally consistent and valid scale correlating well with other measures of disability among patients with chronic low back pain. However, due to a multidimensionality, its total score may represent the different combinations of several contributing factors. The WHODAS 2.0 and the ODI may complement each other when describing the functioning of people with chronic low back pain. Maailman terveysjärjestö WHO:n terveyden ja toimintarajoitteiden arviointimenetelmän WHODAS 2.0 12 kysymyksen itse täytettävän mittarin rakennevaliditeetti kroonisilla alaselkäkipupotilailla
Alaselkäkivun tehokas ehkäisy, hoito ja kuntoutus edellyttävät luotettavia toimintakyvyn haitta-asteen mittareita, mukaan lukien potilaan itsearviointimittarit. Tämän väitöskirjan tavoitteena oli tutkia Maailman terveysjärjestö WHO:n terveyden ja toimintarajoitteiden arviointimenetelmän (WHODAS 2.0) 12 kysymyksen itse täytettävän version rakennevaliditeettia kroonisilla alaselkäkipupotilailla.
Tutkimuksessa arvioitiin WHODAS 2.0 mittarin sisäistä yhdenmukaisuutta, faktorirakennetta ja mittarin psykometrisiä ominaisuuksia. Lisäksi arvioitiin Oswestry Disability Index (ODI):n psykometrisiä ominaisuuksia. Tietoa WHODAS 2.0:n psykometrisista ominaisuuksista arvioitiin systemaattisella katsauksella. Tutkimuksessa käytettiin fysiatrian poliklinikalla käyneiltä alaselkäkipupotilailta 2015 – 2017 kerättyä TURKU ICF-tutkimuksen poikkileikkausaineistoa (n= 1988) (65 % naisia). Osatutkimusten otoskoot vaihtelivat 501 (Tutkimus I) ja 1379 (Tutkimus V) tutkittavan välillä. Mittarin sisäistä yhtenäisyyttä arvioitiin Cronbachin alfalla. Mittarin rakennetta arvioitiin eksploratiivisella ja konfirmatorisella faktorinanalyysilla. Psykometrisiä ominaisuuksia arvioitiin osiovasteteorian avulla. WHODAS 2.0:n rinnakkaisvaliditeettia arvioitiin tarkistamalla WHODAS 2.0:n, ODI:n ja kivun voimakkuuden (numeerinen asteikko) väliset korrelaatiot.
WHODAS 2.0:n sisäinen yhtenäisyys oli hyvä. Eksploratiivinen faktorianalyysi tunnisti kaksi faktoria. Kyky erotella kaikki osiot olivat korkea tai täydellinen, painottuen kohti suurempaa toimintakyvyn haittaa. Kivun määrän, numeerisella asteikolla mitattuna, ja WHODAS 2.0:lla mitatun toimintakyvyn välinen korrelaatio oli heikko tai kohtalainen. Fyysisen toimintakyvyn aihealueilla yhteys oli vahvempaa. WHODAS 2.0 ja ODI:n fyysisen toimintatoimintakyvyn osiot korreloivat enimmäkseen vahvemmin verrattuna sosiaalista tai psyykkistä toimintakykyä määrittävien osioiden korrelaatioihin.
12-kohdan itse täytettävä WHODAS 2.0 vaikuttaa sisäisesti yhteneväiseltä ja luotettavalta asteikolta, joka korreloi hyvin muiden toimintakyvyn haittaa arvioivien mittareiden kanssa. Näyttää kuitenkin siltä, että WHODAS 2.0 on moniulotteinen asteikko, ja siten sen antama kokonaispistemäärä voi edustaa useiden vaikuttavien tekijöiden erilaisia yhdistelmiä. WHODAS 2.0 ja ODI saattavat täydentää toisiaan kuvatessaan kroonisten alaselkäkipua sairastavien ihmisten toimintakykyä.
This study evaluated internal consistency, factor structure and psychometric properties of the WHODAS 2.0. Additionally, the psychometric properties of the Oswestry Disability Index (ODI) were evaluated. The psychometric properties of WHODAS 2.0 were also assessed through a systematic review. The study used cross-sectional data from the Turku ICF Study, which covered 1,988 patients (65% women) with low back pain who had visited an outpatient Physical and Rehabilitation Medicine clinic between 2015 and 2017. The samples of the studies varied from 501 (Study I) up to 1,379 (Study V) participants. Internal consistency was assessed using Cronbach’s alpha. Construct structure was evaluated by exploratory and confirmatory factor analyses. Psychometric properties were assessed using item response theory analysis. The convergent validity of WHODAS 2.0 was assessed by inspecting correlations between the WHODAS 2.0, the ODI and a pain numeric rating scale.
The internal consistency of WHODAS 2.0 was good. The exploratory factor analysis revealed two retained factors. The ability to discriminate between all the items was high or perfect with a shift towards higher levels of disability. The correlation between pain severity, measured by a numeric rating scale, and functioning level, measured by the WHODAS 2.0, was weak to moderate, with slightly stronger associations in the physical domains of functioning. When comparing the WHODAS 2.0 with the ODI, items defining physical functioning mostly showed stronger correlations than items defining social or psychological functioning.
It seems that the 12-item self-administered WHODAS 2.0 is an internally consistent and valid scale correlating well with other measures of disability among patients with chronic low back pain. However, due to a multidimensionality, its total score may represent the different combinations of several contributing factors. The WHODAS 2.0 and the ODI may complement each other when describing the functioning of people with chronic low back pain.
Alaselkäkivun tehokas ehkäisy, hoito ja kuntoutus edellyttävät luotettavia toimintakyvyn haitta-asteen mittareita, mukaan lukien potilaan itsearviointimittarit. Tämän väitöskirjan tavoitteena oli tutkia Maailman terveysjärjestö WHO:n terveyden ja toimintarajoitteiden arviointimenetelmän (WHODAS 2.0) 12 kysymyksen itse täytettävän version rakennevaliditeettia kroonisilla alaselkäkipupotilailla.
Tutkimuksessa arvioitiin WHODAS 2.0 mittarin sisäistä yhdenmukaisuutta, faktorirakennetta ja mittarin psykometrisiä ominaisuuksia. Lisäksi arvioitiin Oswestry Disability Index (ODI):n psykometrisiä ominaisuuksia. Tietoa WHODAS 2.0:n psykometrisista ominaisuuksista arvioitiin systemaattisella katsauksella. Tutkimuksessa käytettiin fysiatrian poliklinikalla käyneiltä alaselkäkipupotilailta 2015 – 2017 kerättyä TURKU ICF-tutkimuksen poikkileikkausaineistoa (n= 1988) (65 % naisia). Osatutkimusten otoskoot vaihtelivat 501 (Tutkimus I) ja 1379 (Tutkimus V) tutkittavan välillä. Mittarin sisäistä yhtenäisyyttä arvioitiin Cronbachin alfalla. Mittarin rakennetta arvioitiin eksploratiivisella ja konfirmatorisella faktorinanalyysilla. Psykometrisiä ominaisuuksia arvioitiin osiovasteteorian avulla. WHODAS 2.0:n rinnakkaisvaliditeettia arvioitiin tarkistamalla WHODAS 2.0:n, ODI:n ja kivun voimakkuuden (numeerinen asteikko) väliset korrelaatiot.
WHODAS 2.0:n sisäinen yhtenäisyys oli hyvä. Eksploratiivinen faktorianalyysi tunnisti kaksi faktoria. Kyky erotella kaikki osiot olivat korkea tai täydellinen, painottuen kohti suurempaa toimintakyvyn haittaa. Kivun määrän, numeerisella asteikolla mitattuna, ja WHODAS 2.0:lla mitatun toimintakyvyn välinen korrelaatio oli heikko tai kohtalainen. Fyysisen toimintakyvyn aihealueilla yhteys oli vahvempaa. WHODAS 2.0 ja ODI:n fyysisen toimintatoimintakyvyn osiot korreloivat enimmäkseen vahvemmin verrattuna sosiaalista tai psyykkistä toimintakykyä määrittävien osioiden korrelaatioihin.
12-kohdan itse täytettävä WHODAS 2.0 vaikuttaa sisäisesti yhteneväiseltä ja luotettavalta asteikolta, joka korreloi hyvin muiden toimintakyvyn haittaa arvioivien mittareiden kanssa. Näyttää kuitenkin siltä, että WHODAS 2.0 on moniulotteinen asteikko, ja siten sen antama kokonaispistemäärä voi edustaa useiden vaikuttavien tekijöiden erilaisia yhdistelmiä. WHODAS 2.0 ja ODI saattavat täydentää toisiaan kuvatessaan kroonisten alaselkäkipua sairastavien ihmisten toimintakykyä.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2889]