Miesten hyvinvoinnin kytkennöistä ja tutkimuksesta

Abstract

Miesten hyvinvoinnista ja elintavoista puhuttaessa ja niitä tutkittaessa sukupuoli ja siihen liitetyt ominaisuudet ovat usein keskiössä. Tässä tutkimuksessa miesten hyvinvointia analysoidaan yhdistämällä humanismin sekä posthumanismin ja ihmiskeskeisyyden jälkeiset näkökulmat. Tutkimuksessa kysytään, minkälaisina miesten elintavat ja niiden muuttaminen terveys- ja hyvinvointioppaissa kuvataan, minkälaisia moniaineksisia tekijöitä miesten elintapoihin liittyy sekä minkälaisia kytköksiä, affekteja ja vuorovaikutuksia materioilla, ympäristöillä, elintavoilla ja hyvinvoinneilla on. Yhteenveto-osuudessa analysoidaan myös sitä, millä tavoin miesten hyvinvointia voidaan tutkia.

Aineistoina tutkimuksessa on käytetty suomalaisia, miehille suunnattuja terveys- ja hyvinvointioppaita sekä erilaisten miesryhmien ryhmäkeskusteluja ja miesten kanssa luontoympäristöissä tehtyjä yhdessäkuljeskeluja. Ensimmäisessä artikkelissa analysoidaan suomalaisten terveys- ja hyvinvointioppaiden kuvauksia miehistä ja miesten elintavoista. Toinen artikkeli käsittelee lääkärissä käymistä sekä avun hakemista ja kolmannessa analysoidaan ruokaan, ruuanlaittoon ja syömiseen liittyviä tekijöitä. Neljännessä artikkelissa tarkastellaan minkälaisten kohtaamisten, tulemisten ja affektien kautta hyvinvointi lisääntyy luonnossa. Analyysimenetelminä on käytetty psykoanalyyttista luentaa sekä postkvalitatiivisesta tutkimuksesta vaikutteita saaneita analyyseja.

Tutkimus osoittaa, että terveys- ja hyvinvointioppaissa miesten elintapoja ja valintoja selitetään miehisyydellä ja miehenä olemisella. Menneisyyttä ja miehisyyttä korostetaan myös elintapamuutoksista kirjotettaessa. Tekijät, joita miehet itse liittävät elintapoihin ja hyvinvointiin ovat kuitenkin paljon moniaineksisempia. Rakenteellisten tekijöiden sekä arvojen ja toiveiden lisäksi arjessa vaikuttavat niin sosiaaliset, keholliset kuin materiaalisetkin toimijat. Näitä toimijoita on mahdotonta irrottaa toisistaan, joten elintapoja ja hyvinvointia tulisikin tarkastella moniaineksisina tapahtumina. Tutkimuksessa osoitetaan, että humanismin jälkeinen postkvalitatiivinen hyvinvoinnin tutkimus mahdollistaa ihmis- ja kielikeskeisyyttä laajemman, moniaineksisuuden ja relationaalisuuden huomioivan, analyysin.

<b>On the Connectivities and Research of Men’s Wellbeing</b>

In conversations and research about men’s well-being and lifestyles, gender, and characteristics associated with it, are often in the centre. This study approaches men’s well-being from a perspective in which humanism, posthumanism and postanthropocentricism are combined. The study asks how men’s lifestyles and lifestyle changes are described in health and well-being guides, what kind of diverse factors are involved in men’s lifestyles, and what kind of connectivities, affects and interactions materials, environments, lifestyles, and well-beings have. The summary section also analyses how men’s well-being can be studied.

The research material consists of Finnish health and well-being guides for men, focus group discussions of various groups of men and go-along driftings conducted with men in nature environments. The first article analyses descriptions of men and men's lifestyles in Finnish health and well-being guidebooks. The second article studies doctor visits and help-seeking, and the third analyses factors related to food, cooking, and eating. The fourth article examines what kind of encounters, comings, and affects increase well-being in nature. Analysis methods used are psychoanalytic reading and analyses inspired by post-qualitative inquiry.

The research shows that in health and well-being guides, men’s lifestyles and choices are explained by masculinity and by being a man. The past and masculinity are also emphasized when writing about lifestyle changes. However, the factors that men themselves associate with lifestyle and well-being are much more diverse. In addition to structural factors, values and hopes, everyday life is influenced by social, physical, and material actors. It is not possible to separate these actors, therefore lifestyles and well-being should be seen as heterogeneous events. The study suggests that posthumanist post-qualitative research on well-being allows for an analysis, that is more comprehensive than anthropocentrism and discourse-centred analysis, and takes into account heterogeneity and relativity.