Mercuri Urvalin kognitiivisen kykytestistön validiteetti

Abstract

Mercuri Urval on suorahakuun, rekrytointeihin, soveltuvuusarviointeihin ja monenlaiseen HR- konsultointiin erikoistunut yritys, joka on kehittänyt omat menetelmänsä persoonallisuuden ja kognitiivisen kyvykkyyden mittaamiseen. Yrityksen omia menetelmiä käytetään heidän soveltuvuusarviointiprosessinsa osana. Lain yksityisyyden suojasta työelämässä 759/2004 mukaan henkilöarvioinneissa käytettyjen menetelmien ja niistä saatujen tuloksien tulee olla luotettavia. Arviointimenetelmien luotettavuutta ja pätevyyttä tulee siis tutkia, jotta soveltuvuusarviointiprosessi voidaan toteuttaa laadukkaasti ja eettisesti. Kognitiivisen kyvykkyyden on todettu olevan vahvasti yhteydessä työssä suoriutumiseen ja sen onkin arvioitu olevan paras yksittäinen tulevan työssä suoriutumisen ennustaja. Tämän vuoksi soveltuvuusarvioinneissa monesti hyödynnetään kognitiivista kyvykkyyttä mittaavia menetelmiä. Tässä tutkielmassa tarkastellaan Mercuri Urvalin kognitiivisen kykytestistön (MU CT) käsitevaliditeettia rinnakkaisvaliditeetin kautta vertaamalla testistöstä saatuja tuloksia validiteetiltaan hyväksi todetun Intelligence Structure Test (IST) -kognitiivisen kykytestistön tuloksiin. Molempien testistöjen taustalla vallitsevat ajatukset g-faktorista sekä kognitiivisen kyvykkyyden hierarkkisesta rakenteesta, ja molemmat testistöt kartoittavat kognitiivista kyvykkyyttä kolmen alaskaalan (abstrakti/visuaalisspatiaalinen päättelykyky, numeerinen päättelykyky ja kielellinen päättelykyky) kautta. Tutkielmassa vertaillaan myös tässä tutkimuksessa havaittuja MU CT -testistöstä saatuja tuloksia aiemmissa tutkimuksissa havaittuihin tuloksiin. Vertailussa tarkastellaan yleistä suoriutumista testistöstä sekä testistön osa-alueiden välisiä korrelaatioita. Tämän tutkimuksen ja aiempien tutkimuksien tulosten vertailun tarkoituksena on kartoittaa Mercuri Urvalin testistöjen uusien normien ja uuden testialustan toimivuutta. Tutkimuksen aineisto koostuu 187 yliopisto-opiskelijasta (83.4 % naisia). Aineisto kerättiin lähettämällä tutkimuskutsu Turun, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistojen ainejärjestöjen sekä kaikkien suomalaisten psykologian oppiaineen ainejärjestöjen sähköpostilistoille. Tutkimukseen mukaan ilmoittautuneet opiskelijat saivat suorittaa IST- ja MU CT -testistön omilla tietokoneillaan itselleen sopivana ajankohtana ja sopivassa paikassa erillisinä päivinä testiviikon aikana. Testistöjen tulosten välistä yhteyttä arvioitiin Pearsonin korrelaatiokertoimilla ja testitulosten keskiarvojen eroja tarkasteltiin parittaisen t-testin avulla. MU CT -testistöstä tässä ja aiemmissa tutkimuksessa saatujen tulosten samankaltaisuutta arvioitiin yleisen suoriutumisen osalta riippumattomien otosten t-testillä ja testistön osa-alueiden välisten korrelaatioiden osalta tässä tutkimuksessa havaittujen korrelaatioiden luottamusvälejä tarkastelemalla. Testistöjen yleisen kognitiivisen kyvykkyyden tulosten välillä havaittiin voimakas yhteys, mikä tukee MU CT -testistön rinnakkaisvaliditeettia ja täten myös käsitevaliditeettia. Myös numeeristen alaskaalojen välinen yhteys viittaa siihen, että alaskaalat kartoittavat samantyyppistä prosessointia. Muiden alaskaalojen väliset yhteydet eivät tue MU CT -testistön rinnakkaisvaliditeettia. Testistöjen numeerisen ja kielellisen päättelykyvyn keskiarvot eivät eronneet toisistaan, mutta yleisen kognitiivisen kyvykkyyden tulokset sekä abstraktin ja visuaalisspatiaalisen päättelykyvyn tulokset erosivat. MU CT -testistön osa-alueiden väliset korrelaatiot vastasivat pääosin aiemmissa tutkimuksissa havaittuja korrelaatioita, vaikka suoriutuminen tässä tutkimuksessa oli korkeampaa kuin aiemmissa tutkimuksissa. MU CT -testistön validiteetti sai siis tukea yleisen kognitiivisen kyvykkyyden mittarina, ja testistön uudet normit sekä testialusta vaikuttavat toimivan.