Koulujen tietojohtamisen tukeminen oppimisanalytiikan avulla
Mäkinen, Eemil (2023-02-21)
Koulujen tietojohtamisen tukeminen oppimisanalytiikan avulla
(21.02.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023022328424
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023022328424
Tiivistelmä
Instituutioiden tietojohtaminen yleistyy, eivätkä oppilaitokset ole poikkeus. Tietojohtaminen tarkoittaa päätöksentekoon ja johtamiseen tarvittavan tiedon kokoamista, hallintaa ja tulkitsemista. Oppimisanalytiikan avulla on mahdollista vastata tietojohtamisen tarpeisiin. Oppimisanalytiikka tuottaa erilaisten tekniikoiden avulla tietoa oppimisesta, jonka avulla on mahdollista muun muassa arvioida ja ennustaa oppimista sekä ja tunnistaa oppimiseen vaikuttavia tekijöitä.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa oppimisanalytiikan avulla tietojohtamisesta. Tutkimuksen tavoite jaettiin alakysymyksiin oppimisanalytiikkaan ja tietojohtamiseen liittyvän aiemman tutkimustiedon perusteella. Tutkimuskysymykset liittyvät analytiikan tuottaman tiedon kohdistamiseen, johtamiseen osallistuvien näkemyksiin tiedon tarpeista, tiedon käyttötarkoituksista sekä analytiikan avulla johtamisen uhista ja mahdollisuuksista. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin dynaamista organisaation tiedon luomisen teoriaa. Teorian mukaan digitaaliset tiedon kokoamisen välineet ovat osa kokonaisuutta, jossa tieto kulkee muotoaan muuttaen organisaatiossa jäsenten välillä.
Tutkimuksen osallistujat ovat varsinaissuomalaisia opettajia, eritysopettajia, rehtoreita sekä kuntien tai kaupunkien sivistystoimen johdon henkilöitä. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Turun yliopiston oppimisanalytiikan tutkimusinstituutin kanssa. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella instituutin järjestämien tietojohtamista käsitelleiden koulutuksien yhteydessä. Osallistujat vastasivat määrällisiin kysymyksiin tiedon kohdentamisesta ja tiedon tarpeista sekä sanallisiin avoimiin kysymyksiin tietojohtamisen käyttötarkoituksista ja analytiikan avulla johtamisen uhista ja mahdollisuuksista. Määrällinen aineisto analysoitiin tilastollisten testien avulla. Laadullinen aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Tulosten mukaan oppimisanalytiikan tuottaman tiedon tasot ovat yhteneväisiä tietojohtamiseen osallistuvien ryhmien laajuuden kanssa. Näin ollen opettajat tarvitsevat oppimisanalytiikalta yksityiskohtaisempaa oppilaskohtaista tietoa. Vastaavasti rehtorit tarvitsevat koulukohtaista tietoa ja sivistystoimi laajempaa koulut ja koko paikkakunnan kattavaa tietoa. Eri osallistujaryhmien näkemyksissä toistensa tiedon tarpeista ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Oppimisanalytiikan tuottaman tiedon käyttötarkoitukset liittyvät arviointiin, tukitoimiin ja resursseihin. Analytiikan mahdollisuudet mukailivat käyttötarkoituksia ja uhat liittyivät opetuksen yksipuolistumiseen.
Tulokset ovat yhteneväisiä aiemman tutkimustiedon kanssa sillä erolla, että aikaisemmissa tutkimuksissa tietojohtamisen tarpeita on vertailtu yksittäisten osallistujaryhmien välillä, muttei usean ryhmän kesken. Analyyttisestä tiedosta on moniin eri tarkoituksiin, ja osallistujat näkivät tietojohtamisessa mahdollisuuksia hankkia vaivattomasti ajantasaista tietoa. Tuloksien mukaan analytiikkaan liittyy kuitenkin uhkia ja suoranaisia riskejä, jotka tulisi huomioida.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa oppimisanalytiikan avulla tietojohtamisesta. Tutkimuksen tavoite jaettiin alakysymyksiin oppimisanalytiikkaan ja tietojohtamiseen liittyvän aiemman tutkimustiedon perusteella. Tutkimuskysymykset liittyvät analytiikan tuottaman tiedon kohdistamiseen, johtamiseen osallistuvien näkemyksiin tiedon tarpeista, tiedon käyttötarkoituksista sekä analytiikan avulla johtamisen uhista ja mahdollisuuksista. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä käytettiin dynaamista organisaation tiedon luomisen teoriaa. Teorian mukaan digitaaliset tiedon kokoamisen välineet ovat osa kokonaisuutta, jossa tieto kulkee muotoaan muuttaen organisaatiossa jäsenten välillä.
Tutkimuksen osallistujat ovat varsinaissuomalaisia opettajia, eritysopettajia, rehtoreita sekä kuntien tai kaupunkien sivistystoimen johdon henkilöitä. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Turun yliopiston oppimisanalytiikan tutkimusinstituutin kanssa. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella instituutin järjestämien tietojohtamista käsitelleiden koulutuksien yhteydessä. Osallistujat vastasivat määrällisiin kysymyksiin tiedon kohdentamisesta ja tiedon tarpeista sekä sanallisiin avoimiin kysymyksiin tietojohtamisen käyttötarkoituksista ja analytiikan avulla johtamisen uhista ja mahdollisuuksista. Määrällinen aineisto analysoitiin tilastollisten testien avulla. Laadullinen aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla.
Tulosten mukaan oppimisanalytiikan tuottaman tiedon tasot ovat yhteneväisiä tietojohtamiseen osallistuvien ryhmien laajuuden kanssa. Näin ollen opettajat tarvitsevat oppimisanalytiikalta yksityiskohtaisempaa oppilaskohtaista tietoa. Vastaavasti rehtorit tarvitsevat koulukohtaista tietoa ja sivistystoimi laajempaa koulut ja koko paikkakunnan kattavaa tietoa. Eri osallistujaryhmien näkemyksissä toistensa tiedon tarpeista ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa. Oppimisanalytiikan tuottaman tiedon käyttötarkoitukset liittyvät arviointiin, tukitoimiin ja resursseihin. Analytiikan mahdollisuudet mukailivat käyttötarkoituksia ja uhat liittyivät opetuksen yksipuolistumiseen.
Tulokset ovat yhteneväisiä aiemman tutkimustiedon kanssa sillä erolla, että aikaisemmissa tutkimuksissa tietojohtamisen tarpeita on vertailtu yksittäisten osallistujaryhmien välillä, muttei usean ryhmän kesken. Analyyttisestä tiedosta on moniin eri tarkoituksiin, ja osallistujat näkivät tietojohtamisessa mahdollisuuksia hankkia vaivattomasti ajantasaista tietoa. Tuloksien mukaan analytiikkaan liittyy kuitenkin uhkia ja suoranaisia riskejä, jotka tulisi huomioida.