Jokainen pitäköön huolen omista raha-asioistaan? : Suomalaisten suhtautuminen velkaantumiseen mahdollisuutena ja velkaantumisen välttelyyn kolmella eri vuosikymmenellä

Abstract

Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella sekä tuottaa ymmärrystä suomalaisten suhtautumisesta velkaantumiseen mahdollisuutena ja velkaantumisen välttelyyn kolmella eri vuosikymmenellä. Tarkastelun kohteena on suomalaisten henkilökohtainen suhtautuminen yleisesti velkaantumiseen keskittymättä johonkin tiettyyn velkaantumisen tai luoton muotoon. Ensimmäisessä teoriaosuudessa raha-asioiden ja asenteiden välistä yhteyttä pyritään selittämään talouden odotuksien, itseään toteuttavien ennustuksien, rahan sosiaalisten merkityksien ja symboliympäristöjen avulla. Yhteiskuntaamme voidaankin kutsua niin rahataloudeksi, kulutusyhteiskunnaksi kuin luottoyhteiskunnaksi rahan, kuluttamisen ja velan ollessa osa jokapäiväistä elämäämme, tiedostimme sitä tai emme. Toisen teoriaosuuden kautta kuvataan suomalaisten taloudellista tilannetta, velkaantumista ja kolmen vuosikymmenen sisältämiä tapahtumia tilastojen valossa. Yleisesti tiedetään suomalaisten kotitalouksien ja kuluttajien velkaantuvan vuosi vuodelta enemmän kuin koskaan aiemmin. Tämän vuoksi tarkastellaan myös asioita, jotka voivat johtaa velkaantumisen muuttumiseen ongelmalliseksi sekä sitä, miten näitä ongelmia voitaisiin yhteiskunnan tasolla ehkäistä. Tutkielmassa käytetään päätoimisesti Turun yliopiston taloussosiologian oppiaineen keräämiä ja tallentamia kolmea valmista kyselyaineistoa, Suomi: kulutus ja elämäntapa 1999, 2009 ja 2019. Saman aineistosarjan käyttäminen mahdollistaa tarkan ajallisen vertailun liittyen suomalaisten asenteisiin. Tutkielmalle asetettujen kysymyksien kautta on tarkoitus selvittää, onko suomalaisten suhtautuminen valittuihin teemoihin muuttunut ja selvittää onko suhtautumisessa havaittavissa muutoksia tai eroja valittujen vuosien välillä sekä valittujen sosiodemografisten taustamuuttujien (sukupuoli, ikä, koulutus, taloudellinen aktiivisuus ja taloudellinen tilanne) kesken. Menetelminä käytetään frekvenssijakaumia, kuvailevana keskiarvojakaumia sekä monimuuttujana lineaarista regressioanalyysia. Tulosten perusteella suomalaiset suhtautuivat yleisellä tasolla kaikkina vuosina velkaantumiseen mahdollisuutena neutraalisti, ja kaikkina vuosina tätä suhtautumista selitti erityisesti vastaajan sukupuoli. Taas velkaantumisen välttelemisen kanssa oltiin yleisellä tasolla samaa mieltä kaikkina vuosina, tätä suhtautumista selitti taas erityisen vahvasti vastaajan koulutusaste sekä koettu taloudellinen tilanne. Lähemmissä tulosten tarkasteluissa näkyi kuitenkin myös muita vuosikohtaisia kuin taustamuuttuja kohtaisia eroja suhtautumisessa niin velkaantumiseen mahdollisuutena kuin sen välttelyyn. Kokonaiskuvassa kuitenkin suomalaisten asennoituminen velkaantumista kohtaan näyttäytyy kielteisenä, jopa välttelevänä. Tutkielmasta saatujen tulosten perusteella hahmottui selkeä ajankohdasta riippumaton ristiriitaisuus suomalaisten asennoitumisen ja todellisen velkaantumisen kesken.