Teksti puheeksi -toiminnon käyttäminen luetun ymmärtämisen tukena
Suominen, Mikael; Rikkonen, Onni (2023-03-10)
Teksti puheeksi -toiminnon käyttäminen luetun ymmärtämisen tukena
(10.03.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023031031227
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023031031227
Tiivistelmä
Suomalaisten oppilaiden luetun ymmärtäminen, on PISA-tutkimusten mukaan heikentynyt merkitsevästi. Myös osaamisen vaihtelu sekä heikoiten suoriutuvien oppilaiden määrä jatkaa kasvamistaan. Tämän lisäksi maahanmuuttaja ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä Suomessa on korkeampi kuin koskaan. Tämä on luetun ymmärtämisen kannalta oleellista, sillä tutkimusten mukaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden koulumenestys on keskimääräistä heikompaa. Tämän takia on erityisen tärkeää tarkastella, miten luetun ymmärtämistä voidaan tukea.
Teksti puheeksi -toiminnon on todettu tukevan oppilaiden luetun ymmärtämistä ja pystyvyyttä. Aikaisemmat tutkimukset ovat kuitenkin tutkineet eksklusiivisesti teksti puheeksi -toiminnon käyttöä oppimisvaikeuksia omaavien oppilaiden parissa. Tämän tutkimuksen päätavoitteena on tarkastella, millä tavoin teksti puheeksi -toiminto tukee luetun ymmärtämistä.
Tutkimuksessa teksti puheeksi toiminnon tukemista luetun ymmärtämiseen tarkasteltiin neljästä eri näkökulmasta. Nämä olivat oppilaiden äidinkieli, toiminnon käyttämisen ajankohta, oppilaiden kokema pystyvyys sekä oppilaiden kiinnostus testitilannetta kohtaan. Oppilaiden luetun ymmärtämistä mitattiin ALLU-testillä, joka on Suomessa laajasti käytetty standardoitu luetun ymmärtämisen testi. Oppilaat osallistuivat kahteen erilliseen testitilanteeseen, joista ensimmäisessä kartoitettiin oppilaiden luetun ymmärtämistä ja toisessa oppilaat käyttivät apunaan teksti puheeksi -toimintoa. Toiminnon käyttämisen yhteyttä luetun ymmärtämiseen analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Aineiston analyysiin hyödynnettiin Wilcoxonin testiä, sekä Mann Whitneyn testiä.
Teksti puheeksi -toiminnon käyttämisellä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä luetun ymmärtämiseen. Oppilaiden äidinkielellä ei ollut yhteyttä toiminnon tehokkuuteen, toiminnon käyttämisen ajankohta ei ollut yhteydessä korkeampaan luetun ymmärtämiseen, eikä toiminnon käyttäminen ollut yhteydessä pystyvyyteen tai kiinnostukseen. Tuloksista kuitenkin nousi esille, että osalla oppilaista toiminnon käyttäminen nosti ALLU-testin pisteitä huomattavasti. Tämän lisäksi osalla oppilaista toiminnon käyttäminen nosti pystyvyyttä sekä kiinnostusta. Muutaman oppilaan kohdalla ALLU-pisteet, pystyvyys ja kiinnostus nousivat ja nämä kaikki oppilaat olivat käyttäneet teksti puheeksi -toimintoa lukemisen jälkeen. Päinvastoin oppilaat, joiden ALLU-pisteet, pystyvyys ja kiinnostus laskivat, olivat käyttäneet toimintoa ennen lukemista. Nämä tulokset eivät kuitenkaan ole yleistettävissä, eikä näiden oppilaiden tuloksista ole muodostettavissa selkeää profilointia oppilaille, joita teksti puheeksi -toiminto tukisi.
Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli tarkastella, millä tavoin teksti puheeksi -toiminto tukee oppilaiden luetun ymmärtämistä. Tilastollisesti merkitsevää yhteyttä tutkimuksessa ei löytynyt. Tulokset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että toiminnon käyttämisestä oli suuri apu osalle oppilaista. Tämän tutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa etenkin luokanopettajille. Tulosten perusteella teksti puheeksi -toiminnon käyttäminen ei tarjoa taattuja tuloksia jokaiselle oppilaalle, mutta osalle toiminto voi jäädä elinikäiseksi apuvälineeksi.
Teksti puheeksi -toiminnon on todettu tukevan oppilaiden luetun ymmärtämistä ja pystyvyyttä. Aikaisemmat tutkimukset ovat kuitenkin tutkineet eksklusiivisesti teksti puheeksi -toiminnon käyttöä oppimisvaikeuksia omaavien oppilaiden parissa. Tämän tutkimuksen päätavoitteena on tarkastella, millä tavoin teksti puheeksi -toiminto tukee luetun ymmärtämistä.
Tutkimuksessa teksti puheeksi toiminnon tukemista luetun ymmärtämiseen tarkasteltiin neljästä eri näkökulmasta. Nämä olivat oppilaiden äidinkieli, toiminnon käyttämisen ajankohta, oppilaiden kokema pystyvyys sekä oppilaiden kiinnostus testitilannetta kohtaan. Oppilaiden luetun ymmärtämistä mitattiin ALLU-testillä, joka on Suomessa laajasti käytetty standardoitu luetun ymmärtämisen testi. Oppilaat osallistuivat kahteen erilliseen testitilanteeseen, joista ensimmäisessä kartoitettiin oppilaiden luetun ymmärtämistä ja toisessa oppilaat käyttivät apunaan teksti puheeksi -toimintoa. Toiminnon käyttämisen yhteyttä luetun ymmärtämiseen analysoitiin SPSS-ohjelmalla. Aineiston analyysiin hyödynnettiin Wilcoxonin testiä, sekä Mann Whitneyn testiä.
Teksti puheeksi -toiminnon käyttämisellä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä luetun ymmärtämiseen. Oppilaiden äidinkielellä ei ollut yhteyttä toiminnon tehokkuuteen, toiminnon käyttämisen ajankohta ei ollut yhteydessä korkeampaan luetun ymmärtämiseen, eikä toiminnon käyttäminen ollut yhteydessä pystyvyyteen tai kiinnostukseen. Tuloksista kuitenkin nousi esille, että osalla oppilaista toiminnon käyttäminen nosti ALLU-testin pisteitä huomattavasti. Tämän lisäksi osalla oppilaista toiminnon käyttäminen nosti pystyvyyttä sekä kiinnostusta. Muutaman oppilaan kohdalla ALLU-pisteet, pystyvyys ja kiinnostus nousivat ja nämä kaikki oppilaat olivat käyttäneet teksti puheeksi -toimintoa lukemisen jälkeen. Päinvastoin oppilaat, joiden ALLU-pisteet, pystyvyys ja kiinnostus laskivat, olivat käyttäneet toimintoa ennen lukemista. Nämä tulokset eivät kuitenkaan ole yleistettävissä, eikä näiden oppilaiden tuloksista ole muodostettavissa selkeää profilointia oppilaille, joita teksti puheeksi -toiminto tukisi.
Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli tarkastella, millä tavoin teksti puheeksi -toiminto tukee oppilaiden luetun ymmärtämistä. Tilastollisesti merkitsevää yhteyttä tutkimuksessa ei löytynyt. Tulokset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että toiminnon käyttämisestä oli suuri apu osalle oppilaista. Tämän tutkimuksen tulokset tarjoavat arvokasta tietoa etenkin luokanopettajille. Tulosten perusteella teksti puheeksi -toiminnon käyttäminen ei tarjoa taattuja tuloksia jokaiselle oppilaalle, mutta osalle toiminto voi jäädä elinikäiseksi apuvälineeksi.