”Woittoisa köyhälistö käy kansan kukkarolla.” Suomen Pankin Turun konttori sisällissodassa
Forsman, Pauliina (2012-11)
”Woittoisa köyhälistö käy kansan kukkarolla.” Suomen Pankin Turun konttori sisällissodassa
Forsman, Pauliina
(11 / 2012)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023042638862
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023042638862
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee Suomen Pankin Turun aluekonttorin sisällissodan aikaisia tapahtumia. Tutkimuskysymykset ulottuvat aina yhteiskunnallisesta tilanteesta yksittäisten henkilöiden kohtaloihin. Vuoden 1918 sisällissodan aikana kansanvaltuuskunta otti haltuunsa punaisen Suomen alueelle jääneet Suomen Pankin aluekonttorit, mukaan lukien Turun konttorin. Suomen Pankin henkilökunta meni muiden virkamiesten tavoin lakkoon sodan puhjettua ja kansanvaltuuskunta nimitti sen tilalle itselleen mieluisat henkilöt. Suomen Pankki oli sisällissodan aikana kansanvaltuuskunnan tärkein rahoittaja.
Tutkimusmenetelmänä on ollut laadullinen tutkimus ja työssä on käytetty historiantutkimukselle tyypillisiä metodeita. Tutkimuksen alussa ei ole esitetty tarkkoja oletushypoteeseja, vaan kysymyksenasettelu on ollut avoin ja olen edennyt pitkälti lähteiden ehdoilla. Tutkielmassa on käytetty muun muassa sisällissotaan ja Suomen Pankkiin liittyvää tutkimuskirjallisuutta. Koska Suomen Pankin Turun konttorin sisällissodan aikaisista tapahtumista ei ole tehty systemaattista tutkimusta, olen käyttänyt työssä runsaasti arkistolähteitä, vanhoja sanomalehtiä sekä aikalaiskirjallisuutta. Tutkielman lähdemateriaalia leimaa hävinneiden historialle tyypillinen piirre: paljon on hävinnyt ja hävitetty.
Punakaarti miehitti Suomen Pankin Turun konttorin 29. tammikuuta 1918. Konttorin toimintaa johti sodan aikana turkulainen sosialisti ja liikemies Walter Johan Borg. Hänen käsissään konttorin kassa tyhjeni jo sisällissodan alussa ja sen päätyttyä sieltä puuttuivat rahojen lisäksi jopa tilikirjat. Suomen Pankin Turun aluekonttorin toimintaedellytyksiin vaikutti suuresti, että Turussa ei sodittu ja yhteiskunnalliset olot olivat kohtalaisen vakaat verrattuna moneen muuhun kaupunkiin ja levottomaan vuoteen 1917. Suomen Pankin Turun konttorin tilanne kietoutui paikkakunnan tilanteeseen myös paikallisen elinkeinoelämän ja henkilösuhteiden kautta. Saksalaisten noustua maihin huhtikuussa 1918 punaiset pakenivat Turusta, mukaan lukien Suomen Pankin Turun aluekonttorin henkilökunta. Osa jäi kiinni ja osa kuoli pakomatkalla tai katosi. Tyypillisestä punaisen pankinvaltaajan kohtalosta ei voine tehdä yleistyksiä. Sisällissodan ajan epäselvyyksiä selviteltiin Suomen Pankin Turun aluekonttorissa vuoteen 1926 asti.
Tutkielma valottaa sisällissodan tutkimuskenttää uudesta näkökulmasta. Sisällissota aiheena näyttäisi kirvoittavan aina vain uusia tutkimuksia ja myös omasta pro gradustani aukeaa jatkotutkimuksen mahdollisuuksia.
Tutkimusmenetelmänä on ollut laadullinen tutkimus ja työssä on käytetty historiantutkimukselle tyypillisiä metodeita. Tutkimuksen alussa ei ole esitetty tarkkoja oletushypoteeseja, vaan kysymyksenasettelu on ollut avoin ja olen edennyt pitkälti lähteiden ehdoilla. Tutkielmassa on käytetty muun muassa sisällissotaan ja Suomen Pankkiin liittyvää tutkimuskirjallisuutta. Koska Suomen Pankin Turun konttorin sisällissodan aikaisista tapahtumista ei ole tehty systemaattista tutkimusta, olen käyttänyt työssä runsaasti arkistolähteitä, vanhoja sanomalehtiä sekä aikalaiskirjallisuutta. Tutkielman lähdemateriaalia leimaa hävinneiden historialle tyypillinen piirre: paljon on hävinnyt ja hävitetty.
Punakaarti miehitti Suomen Pankin Turun konttorin 29. tammikuuta 1918. Konttorin toimintaa johti sodan aikana turkulainen sosialisti ja liikemies Walter Johan Borg. Hänen käsissään konttorin kassa tyhjeni jo sisällissodan alussa ja sen päätyttyä sieltä puuttuivat rahojen lisäksi jopa tilikirjat. Suomen Pankin Turun aluekonttorin toimintaedellytyksiin vaikutti suuresti, että Turussa ei sodittu ja yhteiskunnalliset olot olivat kohtalaisen vakaat verrattuna moneen muuhun kaupunkiin ja levottomaan vuoteen 1917. Suomen Pankin Turun konttorin tilanne kietoutui paikkakunnan tilanteeseen myös paikallisen elinkeinoelämän ja henkilösuhteiden kautta. Saksalaisten noustua maihin huhtikuussa 1918 punaiset pakenivat Turusta, mukaan lukien Suomen Pankin Turun aluekonttorin henkilökunta. Osa jäi kiinni ja osa kuoli pakomatkalla tai katosi. Tyypillisestä punaisen pankinvaltaajan kohtalosta ei voine tehdä yleistyksiä. Sisällissodan ajan epäselvyyksiä selviteltiin Suomen Pankin Turun aluekonttorissa vuoteen 1926 asti.
Tutkielma valottaa sisällissodan tutkimuskenttää uudesta näkökulmasta. Sisällissota aiheena näyttäisi kirvoittavan aina vain uusia tutkimuksia ja myös omasta pro gradustani aukeaa jatkotutkimuksen mahdollisuuksia.