”Kasvaa tytöksi joka itsekin uskaltaa” Suomalaisen tyttökirjallisuuden kasvatuksellisia sisältöjä ja merkityksiä etsimässä
Kokkonen, Sara (2023-05-19)
”Kasvaa tytöksi joka itsekin uskaltaa” Suomalaisen tyttökirjallisuuden kasvatuksellisia sisältöjä ja merkityksiä etsimässä
(19.05.2023)
Turun yliopisto
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9284-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9284-3
Tiivistelmä
Tässä väitöstutkimuksessa tarkastellaan suomalaista tyttökirjallisuutta kasvatuksellisesta näkökulmasta kaunokirjallisten teosten ja empiirisen lukijatutkimuksen avulla. Tutkimusta ohjaa pääkysymys: Miten tyttökirjallisuus kasvattaa lukijoitaan? Tutkimuksen tavoitteina on selvittää tyttökirjojen kasvatuksellisia sisältöjä ja tyttökuvausten merkitystä lukijoille. Tutkimusaineisto koostuu pääosin 1910–1950-luvuilla ilmestyneistä tytöille suunnatuista koululaisromaaneista, ammattiin ja koulutukseen keskittyvistä romaaneista sekä sarjakirjoista. Empiirinen tutkimusaineisto muodostuu suomalaisten tyttökirjojen lukukokemuksista, jotka on kerätty kirjoituskutsulla. Väitöstutkimus on teoreettis-metodologialtaan tieteidenvälinen, joka yhdistää kirjallisuudentutkimusta, tyttötutkimusta ja kasvatustieteellistä tutkimusta, erityisesti tyttöjen koulutushistorian kontekstissa.
Tutkimus rakentuu kolmesta osatutkimuksesta (artikkelit I-III) sekä yhteenvetoosuudesta. Väitöstutkimus paikantuu reseptioteoreettiseen viitekehykseen kaikissa osatutkimuksissa. Tutkimusmenetelminä on käytetty lähilukua ja sisällönanalyysia tutkimusaineistojen analysoinneissa. Ensimmäisessä osatutkimuksessa tutkittiin 1910–1950-luvuilla ilmestyneitä kotimaisia tyttöjen koululaisromaaneja ja niissä esiintyviä koulukiusaamiskuvauksia. Toisessa osatutkimuksessa tarkasteltiin tyttöjen ammatteihin ja koulutukseen keskittyviä kuvauksia 1930–1950-luvuilla ilmestyneissä suomalaisissa tyttökirjoissa. Kolmannessa osatutkimuksessa tutkittiin Anni Polvan Tiina-sarjan lukemisen vastaanottoa ja suositun tyttöhahmon merkityksiä lukijoille.
Tulosten mukaan ensimmäisessä osatutkimuksessa kuvattiin oppilaiden välillä suoran ja epäsuoran koulukiusaamisen muotoja, joiden ratkaisemiseen tarjottiin kasvatuksellisina sisältöinä oikeanlaisia roolimalleja ja käyttäytymistapoja lukijoille. Tyttöhahmojen oikeudenmukaisella toiminnalla oli monesti merkitystä kiusaamisen päättymisessä. Toisessa osatutkimuksessa tarjottiin kasvatuksellisina sisältöinä myönteinen kuvaus tyttöjen ammatillisesta itsensä toteuttamisesta ja oman toimeentulon hankkimisesta koulutuksen ja opiskelun avulla. Didaktisena sisältönä lukijoille korostui ahkeran ja kunnollisen tytön malli. Kolmannen osatutkimuksen tulosten mukaan eri-ikäiset lukijat olivat emotionaalisesti sitoutuneet tyttösarjan päähenkilöön, jonka persoonalliset piirteet, kuten rohkeus ja rehellisyys korostuivat tyttökuvauksessa. Fiktiivisestä tyttöhahmosta tuli positiivinen roolimalli monelle lukijalle. Tyttökirjallisuuden kasvatuksellinen merkitys näkyi erityisesti lukijoiden omakohtaisissa samaistumisen ja empatian kokemuksissa sekä yhteisissä sukupolvikokemuksissa.
Tutkimuksen mukaan suomalainen tyttökirjallisuus kasvattaa monilla tavoilla lukijoitaan, kuten moninaisilla tyttökuvauksilla ja normeja ohjaavilla käyttäytymismalleilla. Tutkimus kertoo samalla vahvasta tyttökirjallisuuden lukemisen tyttökulttuurista sekä osoittaa kaunokirjallisuuden merkityksellisyyden elinikäiseksi lukijaksi kasvamisessa.
“I Want to Grow Up into a Courageous Girl Like Her”: Looking for the Educational Contents and Meanings of Finnish Girls’ Literature
This doctoral thesis examines Finnish girls’ literature from an educational perspective by analysing works of fiction and the results of an empirical reader survey. The research is driven by the main question: How does girls’ literature educate its readers? The aim of this thesis is to examine the educational contents of girls’ books and what their depictions of girlhood mean to readers. The research material consists of girls’ books published between the 1910s and the 1950s and includes school stories, books focusing on occupations and education and series books. The empirical research material consists of girls’ reading experiences of Finnish girls’ books collected through an open invitation. The interdisciplinary theoretical methodology combines literary criticism, girlhood studies and educational studies, particularly in the context of girls’ educational history.
The thesis consists of three studies (articles I–III) and a summarising introductory section. Each of the studies is based on the theoretical framework of readerresponse theories. The methods used for analysing the research material are close reading and content analysis. The first study examines Finnish school stories for girls published between the 1910s and the 1950s and their depictions of school bullying. The second study examines depictions of girls’ occupations and education in Finnish girls’ books published between the 1930s and the 1950s. The third study examines reception of Anni Polva’s Tiina series and what this popular girl protagonist means to readers.
The results of the first study show that the school stories depict direct and indirect school bullying among students, and resolutions offered as educational content are appropriate role models and behaviour. Girl characters’ fair actions often contribute to ending the bullying. The educational contents derived from the second study are a positive depiction of how girls fulfil their occupational dreams and earn their livelihood by getting an education. The didactic content emphasised to readers is a model of a hardworking and respectable girl. According to the results of the third study, readers of different ages are emotionally engaged with the girls’ series protagonist, whose character traits such as bravery and honesty are emphasised in the depiction of girlhood. The fictional girl protagonist became a positive role model for many readers. The educational significance of girls’ literature is particularly evident in readers’ experiences of identification and empathy as well as in shared intergenerational experiences.
This thesis shows that Finnish girls’ literature educates its readers in many ways, such as by diverse depictions of girlhood and normative behavioural models. This research also demonstrates a strong girl culture of reading girls’ literature and indicates that fiction is important for growing up into a lifelong reader.
Tutkimus rakentuu kolmesta osatutkimuksesta (artikkelit I-III) sekä yhteenvetoosuudesta. Väitöstutkimus paikantuu reseptioteoreettiseen viitekehykseen kaikissa osatutkimuksissa. Tutkimusmenetelminä on käytetty lähilukua ja sisällönanalyysia tutkimusaineistojen analysoinneissa. Ensimmäisessä osatutkimuksessa tutkittiin 1910–1950-luvuilla ilmestyneitä kotimaisia tyttöjen koululaisromaaneja ja niissä esiintyviä koulukiusaamiskuvauksia. Toisessa osatutkimuksessa tarkasteltiin tyttöjen ammatteihin ja koulutukseen keskittyviä kuvauksia 1930–1950-luvuilla ilmestyneissä suomalaisissa tyttökirjoissa. Kolmannessa osatutkimuksessa tutkittiin Anni Polvan Tiina-sarjan lukemisen vastaanottoa ja suositun tyttöhahmon merkityksiä lukijoille.
Tulosten mukaan ensimmäisessä osatutkimuksessa kuvattiin oppilaiden välillä suoran ja epäsuoran koulukiusaamisen muotoja, joiden ratkaisemiseen tarjottiin kasvatuksellisina sisältöinä oikeanlaisia roolimalleja ja käyttäytymistapoja lukijoille. Tyttöhahmojen oikeudenmukaisella toiminnalla oli monesti merkitystä kiusaamisen päättymisessä. Toisessa osatutkimuksessa tarjottiin kasvatuksellisina sisältöinä myönteinen kuvaus tyttöjen ammatillisesta itsensä toteuttamisesta ja oman toimeentulon hankkimisesta koulutuksen ja opiskelun avulla. Didaktisena sisältönä lukijoille korostui ahkeran ja kunnollisen tytön malli. Kolmannen osatutkimuksen tulosten mukaan eri-ikäiset lukijat olivat emotionaalisesti sitoutuneet tyttösarjan päähenkilöön, jonka persoonalliset piirteet, kuten rohkeus ja rehellisyys korostuivat tyttökuvauksessa. Fiktiivisestä tyttöhahmosta tuli positiivinen roolimalli monelle lukijalle. Tyttökirjallisuuden kasvatuksellinen merkitys näkyi erityisesti lukijoiden omakohtaisissa samaistumisen ja empatian kokemuksissa sekä yhteisissä sukupolvikokemuksissa.
Tutkimuksen mukaan suomalainen tyttökirjallisuus kasvattaa monilla tavoilla lukijoitaan, kuten moninaisilla tyttökuvauksilla ja normeja ohjaavilla käyttäytymismalleilla. Tutkimus kertoo samalla vahvasta tyttökirjallisuuden lukemisen tyttökulttuurista sekä osoittaa kaunokirjallisuuden merkityksellisyyden elinikäiseksi lukijaksi kasvamisessa.
This doctoral thesis examines Finnish girls’ literature from an educational perspective by analysing works of fiction and the results of an empirical reader survey. The research is driven by the main question: How does girls’ literature educate its readers? The aim of this thesis is to examine the educational contents of girls’ books and what their depictions of girlhood mean to readers. The research material consists of girls’ books published between the 1910s and the 1950s and includes school stories, books focusing on occupations and education and series books. The empirical research material consists of girls’ reading experiences of Finnish girls’ books collected through an open invitation. The interdisciplinary theoretical methodology combines literary criticism, girlhood studies and educational studies, particularly in the context of girls’ educational history.
The thesis consists of three studies (articles I–III) and a summarising introductory section. Each of the studies is based on the theoretical framework of readerresponse theories. The methods used for analysing the research material are close reading and content analysis. The first study examines Finnish school stories for girls published between the 1910s and the 1950s and their depictions of school bullying. The second study examines depictions of girls’ occupations and education in Finnish girls’ books published between the 1930s and the 1950s. The third study examines reception of Anni Polva’s Tiina series and what this popular girl protagonist means to readers.
The results of the first study show that the school stories depict direct and indirect school bullying among students, and resolutions offered as educational content are appropriate role models and behaviour. Girl characters’ fair actions often contribute to ending the bullying. The educational contents derived from the second study are a positive depiction of how girls fulfil their occupational dreams and earn their livelihood by getting an education. The didactic content emphasised to readers is a model of a hardworking and respectable girl. According to the results of the third study, readers of different ages are emotionally engaged with the girls’ series protagonist, whose character traits such as bravery and honesty are emphasised in the depiction of girlhood. The fictional girl protagonist became a positive role model for many readers. The educational significance of girls’ literature is particularly evident in readers’ experiences of identification and empathy as well as in shared intergenerational experiences.
This thesis shows that Finnish girls’ literature educates its readers in many ways, such as by diverse depictions of girlhood and normative behavioural models. This research also demonstrates a strong girl culture of reading girls’ literature and indicates that fiction is important for growing up into a lifelong reader.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [2847]