Long-term changes in the consumption of healthy and unhealthy foods: Exploring the roles of age, birth cohort, socioeconomic status, and gender

Abstract

Food habits significantly influence the risks of several non-communicable diseases (NCDs), such as type 2 diabetes, cardiovascular diseases, and memory disorders. NCDs cause heavy burdens on society in the form of human suffering, healthcare costs, and loss of work ability. Depending on the disease, about a third of new cases can be avoided by making dietary changes. Although dietary habits have developed favorably in Finland, the country is still far from reaching the level recommended by the national dietary guidelines, and differences among various social groups persist.

A vast body of literature shows that health and health behaviors are unevenly distributed in society. The life course perspective suggests differences between age groups and birth cohorts. Additionally, the more socioeconomic resources, such as income, education, or occupational prestige, an individual has, the more likely they are to eat fruit and vegetables daily, exercise during leisure time, and not smoke. Choices conducive to good health are more common among women than men. However, differences between population groups can change over time.

The overarching goal of this dissertation is to study the long-term trends of healthy and unhealthy food consumption through four social groupings: age, birth cohort, socioeconomic status, and gender. The objective is to assess how these group differences have changed over time. Drawing on the literature on the life course perspective, this thesis compares consumption patterns between age groups and birth cohorts, paying special attention to separating age, period, and cohort effects. Moreover, building on the literature on health inequalities, this dissertation analyzes how socioeconomic and gender differences in consumption have evolved over time. The first article assesses how the consumption of vegetables, fruit, and fish varies by age, period, and birth cohort. The second article examines changes in the consumption of sugar products and non-alcoholic beverages of birth cohorts and the changes in socioeconomic differences in consumption among birth cohorts. The third article investigates how socioeconomic differences in fish consumption have changed over time. Finally, the fourth article focuses on clarifying the changing gender differences in vegetable intake.

This thesis utilizes the Finnish Household Expenditure Survey from 1985 to 2016, the data samples of the Health Behavior and Health among the Finnish Adult Population collected between 1979 and 2014, and the Regional Health and Well-being Studies collected between 2013 and 2017. These long-running surveys are analyzed with relatively new age-period-cohort models (APCD, APCT, and APCTLAG) as well as linear and logistic regression models. Consumption of healthy food is operationalized as food expenditure shares (FES) of vegetables, fruit, and berries, as well as fish, and the prevalence of daily vegetable intake. Unhealthy food consumption is evaluated through the expenditure shares of sugar products and non-alcoholic beverages (excluding mineral waters).

The results showed that the proportion of total food expenditures on vegetables, fruit, and fish as well as the prevalence of self-reported daily vegetable intake increased during the study period. FESs of vegetables, fruit, sugar products, and non-alcoholic beverages were higher in more recent birth cohorts. Fruit and fish consumption were the highest in the over-50 age groups, while sugar and non-alcoholic beverage consumption were the highest in young adults and declined toward older age groups. A dip in healthy food consumption and an increase in unhealthy food consumption were observed in the midlife group. Socioeconomic differences in the FES of fish widened during the study period, leading to the higher income and education groups to expend greater shares of their food baskets on fish over time. Non-alcoholic beverages occupied a larger portion of the high socio-economic status groups’ food budgets in cohorts born before the 1950s. This gap reversed over time, leading to larger FESs of non-alcoholic beverages in low socio-economic status groups in cohorts born after the 1950s. Daily vegetable intake was more common among females than males, and this difference grew significantly during the study period.

In conclusion, this dissertation confirmed that healthy food consumption has been on the rise. It also found that the proportions of sugar products and non-alcoholic beverages in the food budget have increased across birth cohorts. The adoption of these trends depended on consumers’ stage of life, socioeconomic status and gender, leading to changing group differences. While cohort theories usually posit that young adulthood is the defining time for cohort differentation in values and habits, this study found that fruit and fish consumption increased most in the baby boomers when they were over 50. Midlife with its family and work demands is associated with less healthy food consumption patterns. Children learn to eat what their parents buy, which points to the importance of this life-stage for the formation of food habits in the next generation. The finding that socioeconomic differences in the food expenditure share of non-alcoholic beverages turned around across birth cohorts provides an empirical demonstration of how new consumption patterns are first adopted by those with more income before diffusing through the social strata. The widening socioeconomic differences in fish consumption should raise our attention, as food prices have increased significantly in the period following this finding, worsening thte situation for those in a low socioeconomic position. Finally, the steeper upward trend in vegetable intake among women has lead to increasing gender differences. Gender is thus not becoming of lesser importance in food consumption, even in a context of growing gender equality. Keywords: food consumption, health, life course, age-period-cohort, long-term change

TIIVISTELMÄ

Ruokatottumukset vaikuttavat merkittävästi riskiin sairastua elintapasairauksiin, kuten tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin tai muistisairauksiin. Elintapasairaudet aiheuttavat suuria kustannuksia yhteiskunnille kärsimyksen, terveydenhoitokulujen sekä alentuneen työkyvyn muodossa. Kuitenkin riippuen sairaudesta, noin kolmasosa uusista tapauksista voitaisiin välttää ravitsemuksellisilla muutoksilla. Vaikka ruokatottumukset ovat kehittyneet monelta osin terveellisempään suuntaan Suomessa, ovat ne vielä kaukana ravitsemussuositusten suosittelemasta tasosta. Myös väestöryhmittäiset erot ruokatottumuksissa ovat osoittautuneet sitkeiksi.

Aiemman tutkimuksen mukaan terveys ja terveyskäyttäytyminen jakautuvat yhteiskunnassa epätasaisesti. Elinkaarinäkökulma kohdistaa huomion iän ja syntymäkohortin rooliin ruoan kulutuksessa. Lisäksi, mitä korkeammat tulot, koulutusaste tai ammattiasema yksilöllä on, sitä todennäköisemmin hän syö kasviksia päivittäin, harrastaa vapaa-ajan liikuntaa ja on tupakoimaton. Terveydelle edulliset valinnat ovat myös naisten keskuudessa yleisempiä kuin miesten. Väestöryhmittäiset erot voivat kuitenkin muuttua ajan myötä.

Tämä väitöskirja tarkastelee pitkän aikavälin muutoksia terveellisten ja epäterveellisten ruokien kulutuksessa iän, syntymäkohortin, sosioekonomisen aseman ja sukupuolen kautta. Tutkimus kysyy miten nämä väestöryhmittäiset erot ovat muuttuneet ajan myötä. Hyödyntäen elinkaarinäkökulmaa tutkimus vertailee ikäryhmien ja syntymäkohorttien kulutustottumuksia kiinnittäen erityistä huomiota ikä-, periodi- ja kohorttivaikutusten erottelemiseen. Lisäksi tutkimus analysoi, miten erot sosioekonomisten ryhmien ja sukupuolten välillä ovat kehittyneet, ottaen näin osaa keskusteluun terveyseroista. Ensimmäisessä artikkelissa tarkastellaan, miten kasvisten, hedelmien ja kalan kulutus vaihtelee iän, periodin ja syntymäkohortin mukaan. Toisessa artikkelissa analysoidaan sokerituotteiden ja alkoholittomien juomien kulutuksen muutoksia syntymäkohorteittain, sekä sosioekonomisten erojen muutosta syntymäkohorttien välillä. Kolmannessa artikkelissa tutkitaan, miten tuloja koulutusryhmittäiset erot kalan kulutuksessa ovat muuttuneet. Viimeinen artikkeli tarkastelee kasvisten päivittäiskäytön muutosta sukupuolen mukaan.

Kolmessa ensimmäisessä artikkelissa hyödynnetään Tilastokeskuksen vuosien 1985 ja 2016 välillä keräämiä Kulutustutkimus-aineistoja ja neljännessä artikkelissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuosien 1979 ja 2017 välillä keräämiä ”Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK)” sekä ”Aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimus (ATH)” -aineistoja. Näitä pitkiä aikasarjoja analysoidaan ikä-periodi-kohorttimallien (APCD, APCT ja APCTLAG) sekä lineaaristen ja logististen regressiomallien keinoin. Terveellisen ruoan kulutusta mitataan kasvisten, hedelmien ja marjojen sekä kalan osuuksina ruokamenoista sekä kasvisten päivittäisen syönnin yleisyytenä. Epäterveellisen ruoan kulutusta mitataan sokerituotteiden ja alkoholittomien juomien (pl. kivennäisvedet) osuuksina ruokamenoista.

Tulosten mukaan kasvisten, hedelmien, marjojen sekä kalan osuudet ruokamenoista kasvoivat tarkastelujaksolla. Myös kasvisten päivittäinen käyttö yleistyi. Kasvisten, hedelmien ja marjojen, sokerituotteiden sekä alkoholittomien juomien osuudet ruokamenoista olivat suurempia nuoremmissa syntymäkohorteissa. Hedelmien ja marjojen sekä kalan kulutus korostui yli 50-vuotiaiden ikäryhmissä, kun taas sokerituotteiden sekä juomien kulutus oli yleisintä nuorissa aikuisissa ja laski siirryttäessä kohti vanhimpia ikäryhmiä. Keski-iässä terveellisen ruoan kulutuksessa tapahtuu notkahdus ja epäterveellisen ruoan kulutuksessa nousu. Myös sosioekonomisen aseman mukaisia eroja ruoan kulutuksessa havaittiin. Tuloryhmien väliset erot kalan kulutuksessa kasvoivat 2000-luvulla. Juomien osuus ruokamenoista oli ennen 1950-lukua syntyneiden keskuudessa sitä suurempi mitä korkeampi sosioekonominen asema, mutta 1950-luvun jälkeen syntyneiden keskuudessa matalampi sosioekonominen asema oli yhteydessä suurempaan juomien budjettiosuuteen. Kasvisten päivittäinen käyttö oli naisten keskuudessa yleisempää kuin miesten. Tämä ero kasvoi tutkimusjaksolla, kun kasvisten päivittäinen käyttö yleistyi naisten keskuudessa nopeammin kuin miesten.

Tiivistäen voidaan sanoa, että terveellisten ruokien kulutus on kasvanut yli ajan ja syntymäkohorteittain, samalla kun sokerituotteiden sekä alkoholittomien juomien osuus ruokamenoista on kasvanut syntymäkohorteittain. Näissä muutoksissa on havaittavissa eroja ikäryhmien, sosioekonomisen aseman ja sukupuolen mukaan. Vaikka kohorttiteoriat yleensä väittävät, että nuori aikuisuus on määräävä aika kohortin arvojen ja tapojen erilaistumiseen, tässä tutkimuksessa havaittiin, että hedelmien ja kalan kulutus lisääntyi eniten suurten ikäluokkien ollessa yli 50- vuotiaita. Ruuhkavuodet perhe- ja työvaatimuksineen ovat yhteydessä vähempään terveellisen ruoan kulutukseen. Lapset oppivat syömään sitä, mitä heidän vanhempansa ostavat, mikä osoittaa tämän elämänvaiheen merkityksen seuraavan sukupolven ruokailutottumusten muodostumiselle. Havainto, että sosioekonomiset erot alkoholittomien juomien ruokamenojen osuudessa kääntyivät ympäri syntymäkohorttien välillä, tarjoaa empiirisen osoituksen siitä, kuinka enemmän tuloja omaavat omaksuvat uudet kulutustottumukset ennen kuin ne leviävät väestössä. Kalan kulutuksen kasvavien sosioekonomisten erojen pitäisi herättää huomiomme, sillä elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet merkittävästi tämän havainnon jälkeisenä aikana. Tämä pahentaa heikossa sosioekonomisessa asemassa olevien tilannetta. Vihannesten syönnin jyrkempi kasvutrendi naisten keskuudessa on johtanut sukupuolten välisten erojen lisääntymiseen. Sukupuolen merkitys ruoan kulutuksessa ei siis ole vähentymässä, vaikka sukupuolten tasa-arvo kasvaakin.

AVAINSANAT: ruoan kulutus, terveys, elinkaari, ikä-periodi-kohortti, pitkän aikavälin muutos, terveyserot, sukupuoli