Peruskouluopettajiin kohdistuva kiusaaminen : Kiusaaminen, työperäinen stressi, sosiaalinen tuki ja näiden väliset yhteydet.
Hemanus, Kari (2023-02-24)
Peruskouluopettajiin kohdistuva kiusaaminen : Kiusaaminen, työperäinen stressi, sosiaalinen tuki ja näiden väliset yhteydet.
Hemanus, Kari
(24.02.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023032833539
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023032833539
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella peruskouluopettajien kokemaa kiusaamista ja
tuottaa ajankohtaista tietoa ilmiön yleisyydestä sekä kiusaamisen muodoista, joita opettajat
kokevat. Oppilaiden taholta tapahtuvaa kiusaamista lähestyttiin vertaisrajat ylittävän
kiusaamisen käsitteen kautta ja aikuisten taholta tapahtuvaa kiusaamista työpaikkakiusaamisen
käsitteen kautta. Tutkielman tarkoituksena oli tarkastella taustatekijöiden yhteyttä
peruskouluopettajien kiusatuksi tulemiseen. Tutkielmassa tarkastellaan, onko
peruskouluopettajien kokemalla kiusaamisella yhteyttä heidän kokemaan stressiin sekä sitä,
eroavatko kiusaamista kokeneet opettajat sosiaalisen tuen suhteen niistä opettajista, jotka eivät
ole kokeneet kiusaamista. Tutkielma on luonteeltaan määrällinen. Otantamenetelmänä
käytettiin mukavuusotantaa. Tutkielman aineisto kerättiin Webropol-kyselyllä neljän kunnan
alueen kouluista sekä opettajille suunnatuista Facebook-ryhmistä. Kyselyyn vastasi yhteensä
143 henkilöä.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että 20,2% peruskouluopettajista oli kokenut kiusaamista joltain
taholta työssään. Eniten kiusaamista koettiin oppilaiden taholta. Aikuisten taholta kiusaamista
oli koettu eniten huoltajien taholta. Fyysiset kiusaamisen muodot olivat harvinaisia sekä
oppilaiden että aikuisten taholta. Oppilaiden taholta yleisin kiusaamisen muoto oli yhteistyöstä
kieltäytyminen. Aikuisten taholta yleisin kiusaamisen muoto oli kohtuuton työtaakka.
Taustatekijöiden osalta ammattinimike oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kiusatuksi
tulemiseen oppilaiden taholta – erityisopettajat kokivat eniten kiusaamista oppilaiden taholta.
Työpaikkakiusaamisen osalta taustatekijöillä ei ollut vaikutusta. Tutkielman tulosten mukaan
kiusatut opettajat kokivat enemmän työperäistä stressiä kuin opettajat, jotka eivät olleet
kokeneet kiusaamista. Sosiaalinen tuki oli yleisesti korkealla tasolla opettajien keskuudessa.
Sosiaalisen tuen suhteen oppilaiden taholta kiusatut peruskouluopettajat eivät eronneet niistä
opettajista, jotka eivät olleet kokeneet kiusaamista, mutta aikuisten taholta tapahtuvan
kiusaamisen suhteen kiusatut opettajat kokivat vähemmän tukea esimiehiltään lähes
tilastollisesti merkitsevällä tasolla.
Tutkielman mukaan peruskouluopettajat kokevat työssään kiusaamista usealta eri taholta ja että
kiusatuksi tuleminen on verrattain yleistä. Tutkielma antoi lisäksi viitteitä kiusaamisen ja
stressin välisestä yhteydestä sekä siitä, että aikuisten taholta kiusaamista kokeneet kokisivat
vähemmän sosiaalista tukea esimiesten taholta. Tutkielman tuloksiin tulee kuitenkin suhtautua
varauksella, koska tutkielmassa ei käytetty otantamenetelmänä satunnaisotantaa. Tulosten
pohjalta ehdotetaan, että koulujen tulisi panostaa opettajien kokeman kiusaamisen ehkäisyyn.
Tämän lisäksi esimiesten tulisi herkemmin tarjoa sosiaalista tukea kiusaamista kokeneille
opettajille. Jatkotutkimusehdotuksena on, että kiusaamisen muotoja sekä taustatekijöiden
yhteyttä kiusatuksi tulemiseen tulisi jatkossa tutkia lisää. Tutkimusta tulisi tehdä myös
sosiaalisen tuen vaikutuksesta opettajien kokeman kiusaamisen ja stressin väliseen yhteyteen.
tuottaa ajankohtaista tietoa ilmiön yleisyydestä sekä kiusaamisen muodoista, joita opettajat
kokevat. Oppilaiden taholta tapahtuvaa kiusaamista lähestyttiin vertaisrajat ylittävän
kiusaamisen käsitteen kautta ja aikuisten taholta tapahtuvaa kiusaamista työpaikkakiusaamisen
käsitteen kautta. Tutkielman tarkoituksena oli tarkastella taustatekijöiden yhteyttä
peruskouluopettajien kiusatuksi tulemiseen. Tutkielmassa tarkastellaan, onko
peruskouluopettajien kokemalla kiusaamisella yhteyttä heidän kokemaan stressiin sekä sitä,
eroavatko kiusaamista kokeneet opettajat sosiaalisen tuen suhteen niistä opettajista, jotka eivät
ole kokeneet kiusaamista. Tutkielma on luonteeltaan määrällinen. Otantamenetelmänä
käytettiin mukavuusotantaa. Tutkielman aineisto kerättiin Webropol-kyselyllä neljän kunnan
alueen kouluista sekä opettajille suunnatuista Facebook-ryhmistä. Kyselyyn vastasi yhteensä
143 henkilöä.
Tutkimustuloksista kävi ilmi, että 20,2% peruskouluopettajista oli kokenut kiusaamista joltain
taholta työssään. Eniten kiusaamista koettiin oppilaiden taholta. Aikuisten taholta kiusaamista
oli koettu eniten huoltajien taholta. Fyysiset kiusaamisen muodot olivat harvinaisia sekä
oppilaiden että aikuisten taholta. Oppilaiden taholta yleisin kiusaamisen muoto oli yhteistyöstä
kieltäytyminen. Aikuisten taholta yleisin kiusaamisen muoto oli kohtuuton työtaakka.
Taustatekijöiden osalta ammattinimike oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kiusatuksi
tulemiseen oppilaiden taholta – erityisopettajat kokivat eniten kiusaamista oppilaiden taholta.
Työpaikkakiusaamisen osalta taustatekijöillä ei ollut vaikutusta. Tutkielman tulosten mukaan
kiusatut opettajat kokivat enemmän työperäistä stressiä kuin opettajat, jotka eivät olleet
kokeneet kiusaamista. Sosiaalinen tuki oli yleisesti korkealla tasolla opettajien keskuudessa.
Sosiaalisen tuen suhteen oppilaiden taholta kiusatut peruskouluopettajat eivät eronneet niistä
opettajista, jotka eivät olleet kokeneet kiusaamista, mutta aikuisten taholta tapahtuvan
kiusaamisen suhteen kiusatut opettajat kokivat vähemmän tukea esimiehiltään lähes
tilastollisesti merkitsevällä tasolla.
Tutkielman mukaan peruskouluopettajat kokevat työssään kiusaamista usealta eri taholta ja että
kiusatuksi tuleminen on verrattain yleistä. Tutkielma antoi lisäksi viitteitä kiusaamisen ja
stressin välisestä yhteydestä sekä siitä, että aikuisten taholta kiusaamista kokeneet kokisivat
vähemmän sosiaalista tukea esimiesten taholta. Tutkielman tuloksiin tulee kuitenkin suhtautua
varauksella, koska tutkielmassa ei käytetty otantamenetelmänä satunnaisotantaa. Tulosten
pohjalta ehdotetaan, että koulujen tulisi panostaa opettajien kokeman kiusaamisen ehkäisyyn.
Tämän lisäksi esimiesten tulisi herkemmin tarjoa sosiaalista tukea kiusaamista kokeneille
opettajille. Jatkotutkimusehdotuksena on, että kiusaamisen muotoja sekä taustatekijöiden
yhteyttä kiusatuksi tulemiseen tulisi jatkossa tutkia lisää. Tutkimusta tulisi tehdä myös
sosiaalisen tuen vaikutuksesta opettajien kokeman kiusaamisen ja stressin väliseen yhteyteen.