Luokanopettajaopiskelijoiden minäpystyvyys inklusiivisessa opetusympäristössä : tarkastelussa minäpystyvyyttä vahvistavat ja heikentävät tekijät
Leppiniemi, Anna; Moilanen, Nea (2023-02-20)
Luokanopettajaopiskelijoiden minäpystyvyys inklusiivisessa opetusympäristössä : tarkastelussa minäpystyvyyttä vahvistavat ja heikentävät tekijät
(20.02.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041837414
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023041837414
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisena luokanopettajaopiskelijat kokevat minäpystyvyytensä inklusiivisessa opetusympäristössä sekä onko heidän kokemassa minäpystyvyydessä eroja tarkastellessa taustamuuttujia: sukupuoli, vuosikurssi ja erityispedagogiikan sivuaineopinnot. Lisäksi tutkittiin, millaiset tekijät vahvistavat minäpystyvyyden tunnetta inklusiivisen luokan kanssa toimimisessa ja mitkä puolestaan heikentävät sitä. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää ratkaisuja luokanopettajaopiskelijoiden minäpystyvyyden tukemiseksi inklusiivisessa opetusympäristössä.
Tutkittavat olivat Turun yliopiston luokanopettajaopiskelijoita (N=76). Tutkimus oli monimenetelmällinen ja se sisälsi sekä määrällisen että laadullisen osan. Vastaukset kerättiin sähköisellä Webropol-kyselylomakkeella, joka koostui luokanopettajien minäpystyvyyttä mittaavan TEIP-mittarin suomenkielisestä versiosta. Mittari oli kehitetty minäpystyvyyden mittaamiseen inklusiivisessa opetusympäristössä. Tämän lisäksi tutkimusta varten kehitettiin osio avoimista kysymyksistä.
Tutkimuksessa selvisi, että opettajaopiskelijoiden inklusiivinen minäpystyvyys oli parempi kuin aiemman tutkimuksen opettajilla (Yada ym. 2020). Taustamuuttujia tarkasteltaessa tuli esille myös kaksi tilastollisesti merkitsevää tulosta. Ensinnäkin miehillä oli luokanhallinnan osalta parempi minäpystyvyys kuin naisilla. Toiseksi vanhempien vuosikurssien opiskelijat arvioivat minäpystyvyytensä korkeammaksi huoltajien kanssa tehtävässä ja moniammatillisessa yhteistyössä verrattaessa nuorempien vuosikurssien opiskelijoihin.
Tutkimuksessa selvisi myös, että minäpystyvyyttä vahvistavia tekijöitä olivat työyhteisön tuki, luotto omaan osaamiseen ja kokemus. Heikentäviä tekijöitä olivat sen sijaan työyhteisöön liittyvät ongelmat, epävarmuus omasta osaamisesta, puutteelliset resurssit sekä haastavat vanhemmat ja oppilaat. Koulutuksella on suuri merkitys luokanopettajaopiskelijoiden minäpystyvyyden vahvistamisessa.
Tulosten perusteella opiskelijoiden minäpystyvyyttä voidaan tukea päivittämällä koulutuksen rakennetta. Opintojen olisi hyvä sisältää tutustumisen erilaisiin tuen tarpeisiin ja moniammatilliseen yhteistyöhön. Harjoittelut osoittautuivat tärkeäksi osaksi opintoja ja ne voisivat sisältää uusia tavoitteita kuten erilaiset luokanhallinnan keinot. Resursseihin liittyviin ongelmiin tarvitaan laajempia poliittisia toimia.
Tutkittavat olivat Turun yliopiston luokanopettajaopiskelijoita (N=76). Tutkimus oli monimenetelmällinen ja se sisälsi sekä määrällisen että laadullisen osan. Vastaukset kerättiin sähköisellä Webropol-kyselylomakkeella, joka koostui luokanopettajien minäpystyvyyttä mittaavan TEIP-mittarin suomenkielisestä versiosta. Mittari oli kehitetty minäpystyvyyden mittaamiseen inklusiivisessa opetusympäristössä. Tämän lisäksi tutkimusta varten kehitettiin osio avoimista kysymyksistä.
Tutkimuksessa selvisi, että opettajaopiskelijoiden inklusiivinen minäpystyvyys oli parempi kuin aiemman tutkimuksen opettajilla (Yada ym. 2020). Taustamuuttujia tarkasteltaessa tuli esille myös kaksi tilastollisesti merkitsevää tulosta. Ensinnäkin miehillä oli luokanhallinnan osalta parempi minäpystyvyys kuin naisilla. Toiseksi vanhempien vuosikurssien opiskelijat arvioivat minäpystyvyytensä korkeammaksi huoltajien kanssa tehtävässä ja moniammatillisessa yhteistyössä verrattaessa nuorempien vuosikurssien opiskelijoihin.
Tutkimuksessa selvisi myös, että minäpystyvyyttä vahvistavia tekijöitä olivat työyhteisön tuki, luotto omaan osaamiseen ja kokemus. Heikentäviä tekijöitä olivat sen sijaan työyhteisöön liittyvät ongelmat, epävarmuus omasta osaamisesta, puutteelliset resurssit sekä haastavat vanhemmat ja oppilaat. Koulutuksella on suuri merkitys luokanopettajaopiskelijoiden minäpystyvyyden vahvistamisessa.
Tulosten perusteella opiskelijoiden minäpystyvyyttä voidaan tukea päivittämällä koulutuksen rakennetta. Opintojen olisi hyvä sisältää tutustumisen erilaisiin tuen tarpeisiin ja moniammatilliseen yhteistyöhön. Harjoittelut osoittautuivat tärkeäksi osaksi opintoja ja ne voisivat sisältää uusia tavoitteita kuten erilaiset luokanhallinnan keinot. Resursseihin liittyviin ongelmiin tarvitaan laajempia poliittisia toimia.