"Kehopositiivisuus, yksi keino jälleen hallita sitä, mitä naisen kuuluisi itsestään ajatella?" : Sisällönanalyysi kehopositiivisuuden ymmärtämisen tapojen teemoista
Pihkola, Milja (2023-03-30)
"Kehopositiivisuus, yksi keino jälleen hallita sitä, mitä naisen kuuluisi itsestään ajatella?" : Sisällönanalyysi kehopositiivisuuden ymmärtämisen tapojen teemoista
(30.03.2023)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050240301
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023050240301
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten naisten henkilökohtaisia kokemuksia liittyen kehopositiivisuuteen. Analyysin tarkastelukohteena on teemat, jotka muodostuvat kehopositiivisuuden ymmärtämisen tavoista. Tutkielman konteksti sijoittuu suomalaiseen yhteiskuntaan sekä kulttuuriin ja nimenomaan niihin blogiteksteihin, jotka tähän on valittu. Tutkielma on toteutettu laadullisin tutkimusmenetelmin.
Aineisto koostuu kuudestatoista julkisesta blogikirjoituksesta, jotka on kerätty blogit.fi -sivustolta. Aineisto on tuore, sillä kaikki blogikirjoitukset on julkaistu vuosien 2018–2021 välisenä aikana. Blogikirjoituksissa naiset pohtivat kehopositiivisuutta omaa elämää reflektoiden ja keskiössä on kirjoittajien henkilökohtaiset tuntemukset ja ajatukset. Kehopositiivisuutta on lähestytty myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta, jossa sitä kuvataan erityisesti ihmisoikeudellisena tasa-arvon liikkeenä ja ideologiana.
Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan naisen sukupuolitettua kehoa ja sen syntymekanismeihin vaikuttavia eri tekijöitä. Nämä mekanismit vaikuttavat siihen, kuinka omaa sekä myös muiden ulkonäköä tarkastellaan ja arvotetaan. Suomalaisessa yhteiskunnassa vallitseva länsimainen hoikkuusdiskurssi aiheuttaa ulkonäköpaineita ja näin ollen myös kehotyytymättömyyttä, joka ilmenee esimerkiksi häpeän ja epävarmuuden tuntemuksina omaa kehoa kohtaan. Kehoaktivismin avulla on pyritty pureutumaan erilaisiin poliittisiin kehokysymyksiin ja tätä kautta niihin mekanismeihin, jotka aiheuttavat ulkonäköön liittyvää syrjintää ja kehotyytymättömyyttä. Teoreettisen viitekehyksen toisessa osuudessa tarkastellaankin kehopositiivisuutta niin yksilöllisenä voimavarana kuin yhteiskunnallisena liikkeenä.
Tutkielman analyysimenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysia, jota teoriaohjaava sisällönanalyysi on tukenut. Aineistosta on analysoitu niitä toistuvia teemoja, jotka muodostuvat kehopositiivisuuteen liittyvien ymmärtämisen tapojen pohjalta. Teemoja muodostui yhteensä viisi. Kehopositiivisuus koetaan erityisesti ihmisoikeudellisena ja tasa-arvon liikkeenä, jonka tarkoituksena on taata jokaiselle oikeus oman kehon koskemattomuuteen ja kehorauhaan. Toiseksi, kehopositiivisuuden koetaan olevan ikään kuin työväline vallitsevien kauneus- ja hoikkuusdiskurssien haastamiseen. Kehopositiivisuus toimii eräänlaisena kehikkona oman ja muiden kehojen uudenlaiselle tarkastelemiselle, jossa jokainen on kaunis sellaisena kuin on. Sitä lähestytään näin laajemmin, kuin vain lihavien ihmisten oikeutena. Kehopositiivisuuteen liitetään myös vahvasti terveydellinen aspekti, jossa sen koetaan olevan jopa uhka tai riski terveydelle. Lisäksi kehopositiivisuus saa toiminnallisen puolen, jossa sitä tulee tavoitteellisesti kehittää omassa elämässä. Erilaiset terapeuttisen kulttuurin tavat ovat itsensä kehittämisen keskiössä. Kehopositiivisuus saa myös kriittisiä puheenvuoroja, jossa se koetaan erityisesti terminä epäselvänä. Ongelmallisen pidetään sitä, kuinka jokainen tulkitsee kehopositiivisuuden eri tavoin, ja tämän vuoksi siihen liittyvät tulkinnat ja ymmärtämisen tavat vaihtelevat paljon.
Aineisto koostuu kuudestatoista julkisesta blogikirjoituksesta, jotka on kerätty blogit.fi -sivustolta. Aineisto on tuore, sillä kaikki blogikirjoitukset on julkaistu vuosien 2018–2021 välisenä aikana. Blogikirjoituksissa naiset pohtivat kehopositiivisuutta omaa elämää reflektoiden ja keskiössä on kirjoittajien henkilökohtaiset tuntemukset ja ajatukset. Kehopositiivisuutta on lähestytty myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta, jossa sitä kuvataan erityisesti ihmisoikeudellisena tasa-arvon liikkeenä ja ideologiana.
Tutkielman teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan naisen sukupuolitettua kehoa ja sen syntymekanismeihin vaikuttavia eri tekijöitä. Nämä mekanismit vaikuttavat siihen, kuinka omaa sekä myös muiden ulkonäköä tarkastellaan ja arvotetaan. Suomalaisessa yhteiskunnassa vallitseva länsimainen hoikkuusdiskurssi aiheuttaa ulkonäköpaineita ja näin ollen myös kehotyytymättömyyttä, joka ilmenee esimerkiksi häpeän ja epävarmuuden tuntemuksina omaa kehoa kohtaan. Kehoaktivismin avulla on pyritty pureutumaan erilaisiin poliittisiin kehokysymyksiin ja tätä kautta niihin mekanismeihin, jotka aiheuttavat ulkonäköön liittyvää syrjintää ja kehotyytymättömyyttä. Teoreettisen viitekehyksen toisessa osuudessa tarkastellaankin kehopositiivisuutta niin yksilöllisenä voimavarana kuin yhteiskunnallisena liikkeenä.
Tutkielman analyysimenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysia, jota teoriaohjaava sisällönanalyysi on tukenut. Aineistosta on analysoitu niitä toistuvia teemoja, jotka muodostuvat kehopositiivisuuteen liittyvien ymmärtämisen tapojen pohjalta. Teemoja muodostui yhteensä viisi. Kehopositiivisuus koetaan erityisesti ihmisoikeudellisena ja tasa-arvon liikkeenä, jonka tarkoituksena on taata jokaiselle oikeus oman kehon koskemattomuuteen ja kehorauhaan. Toiseksi, kehopositiivisuuden koetaan olevan ikään kuin työväline vallitsevien kauneus- ja hoikkuusdiskurssien haastamiseen. Kehopositiivisuus toimii eräänlaisena kehikkona oman ja muiden kehojen uudenlaiselle tarkastelemiselle, jossa jokainen on kaunis sellaisena kuin on. Sitä lähestytään näin laajemmin, kuin vain lihavien ihmisten oikeutena. Kehopositiivisuuteen liitetään myös vahvasti terveydellinen aspekti, jossa sen koetaan olevan jopa uhka tai riski terveydelle. Lisäksi kehopositiivisuus saa toiminnallisen puolen, jossa sitä tulee tavoitteellisesti kehittää omassa elämässä. Erilaiset terapeuttisen kulttuurin tavat ovat itsensä kehittämisen keskiössä. Kehopositiivisuus saa myös kriittisiä puheenvuoroja, jossa se koetaan erityisesti terminä epäselvänä. Ongelmallisen pidetään sitä, kuinka jokainen tulkitsee kehopositiivisuuden eri tavoin, ja tämän vuoksi siihen liittyvät tulkinnat ja ymmärtämisen tavat vaihtelevat paljon.